Ikääntyvä kuski tarvitsee ajokortin uusimiseksi lääkärintodistuksen. Terveydentila tutkitaan liikenneturvallisuuden nimissä. Esimerkiksi lievä Alzheimerin tauti ei välttämättä ole este ajokortille, mutta professori kertoo lääkäreiden katsovan joskus vakavampiakin ongelmia läpi sormien.
Mikäli henkilöauto-, moottoripyörä-, mopo- tai traktoriajokorttinsa uusii ennen kuin täyttää 70, riittää ajokortin uusimisen oheen tavallinen lääkärinlausunto. Jos syntymäpäivät ennättivät jo mennä, tarvitaan mukaan laajennettu lääkärinlausunto.
Laajennetussa lääkärinlausunnossa tutkimus on sama kuin lääkärinlausunnossa yleensäkin, mutta siihen liittyy myös esitietokaavake, jossa selvitetään potilaan toimintakykyä sydämen toiminnan ja jaksamisen sekä alkavien dementiasairauksien kannalta. Lisäksi laajennettuun lääkärinlausuntoon suositellaan sisällytettäväksi jonkinlainen muistitesti.
– Tässä yhteydessä on muistettava, että kaikissa dementiamuodoissa muisti ei ole heikentynyt. Ja silloin lääkärin pitäisi keskustelussa kiinnittää huomiota myös potilaan liikkumiseen ja selviytymiseen, sanoo Helsingin Yliopiston liikennelääketieteen professori Timo Tervo.
Lievä Alzheimer ei välttämättä este
Ajokortin uusimisen lähestyessä liikenteen turvallisuusvirasto Trafi lähettää yleensä kirjeen, jossa ilmoitetaan lääkärintodistuksen tarpeellisuudesta. Kirje voi tulla myös tilanteessa, jossa edellisessä lääkärinlausunnossa tutkimuksen uusimista on ehdotettu nopeammalla aikavälillä, sillä nykyään kaikki ajokortit ovat määräaikaisia.
– Lääkäri voi esimerkiksi ehdottaa, että uusintatutkimus on tehtävä kahden vuoden päästä, ja silloin uusintatutkimuksessa pitää tekijänä olla esimerkiksi neurologian tai geriatrian erikoislääkäri, jos vaikkapa epäillään muistisairautta.
– Esimerkiksi aivan lievä Alzheimerin tautihan ei vielä välttämättä ole este ajo-oikeudelle, mutta silloin (ajolupaa) ei voi myöntää kuin lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Sitten täytyy uusia nämä tutkimukset nopeammin.
Muistitesteissä yllättäviä kysymyksiä
Tervo sanoo, ettei ole olemassa yhtä ainoaa testiä, jonka perusteella ajoluvan joko saa tai ei. Muistitestiosuudessa tehtävinä voi olla esimerkiksi kellotaulun viisarien piirtämistä eri kellonaikoihin.
Potilaalta pitäisi kysellä myös yllättävän tuntuisia kysymyksiä, joilla selvitetään, kuinka hyvin potilas on kiinni ajassa ja paikassa. Kysymykset esimerkiksi Suomen presidentistä, viikonpäivästä tai lehdessä olleista tapahtumista ovat yleisiä.
Tutkimukset ikääntyneiden onnettomuuksien perusteella
Ajokortin uusimiseen liittyvän lääkärintarkastuksen kysymykset on suunniteltu ikääntyville sattuvien onnettomuuksien perusteella. Kuolemaan johtaneista moottoriliikenneonnettomuuksista yli kolmannes liittyy kuljettajan terveydentilaan, ja niistä merkittävä osa on sairauskohtauksista johtuvia.
Myös havainnointivirheisiin perustuvat onnettomuudet ovat yleisiä, sillä havainnointivirheet yleistyvät voimakkaasti 75 ikävuoden jälkeen.
– Ne todennäköisesti johtuvat enemmän aivotoiminnasta kuin näkökyvystä. Tavallaan silmä näkee, mutta aivot eivät ymmärrä, tai se ei käänny toiminnaksi, Timo Tervo sanoo.
Tyypillisiä dementiasairauden aiheuttamia onnettomuuksia sen sijaan ovat virhetoiminnot, joissa henkilö ajaa esimerkiksi liikenteessä vastavirtaan, poissa ajoväylältä tai törmäilee muihin autoihin.
Näiden lisäksi ikäihmisten ongelmaksi voivat koitua sairauksien ohella lääkkeet, jotka saattavat yhdistelmänä tai väärin käytettynä sekoittaa kuskin pään.
Kysymysten ja muistitehtävien ei kuitenkaan tulisi toistua aina samanlaisina, vaan niitä pitäisi vaihdella. Riskinä on esimerkiksi se, että muistisairas potilas opettelee vastaukset toistuvasti kysyttyihin kysymyksiin. Ulkoa opettelu ei Tervon mukaan kannata.
– Tarkoitus on oikeasti liikenneturvallisuuden edistäminen. Pitää huolta siitä, että ne, jotka ajavat autoa, eivät ole vaaraksi muille ihmisille.
Lääkärintarkastukseen ja sen kysymyksiin ei siis ole mahdollista valmistautua etukäteen, mutta yksittäinen väärä vastaus ei automaattisesti tarkoita ajoluvan hylkäämistä.
– Jos minulta kesälomalla kysytään, että mikä viikonpäivä on, niin en minäkään sitä muista. Se ei tarkoita, että jokaisen täytyy mennä oikein, täytyy muodostaa (kokonais-)kuva siitä tilanteesta.
Laajennettua lääkärintarkastusta ei ole Tervon mukaan syytä pelätä, eikä siihen liity mitään mystiikkaa.
– Se on kuitenkin kaikkien parhaaksi tarkoitettu. Se, että kuinka se toimii ja onko siitä hyötyä, on toinen laaja kysymys.
Tervo sanoo, että järjestelmän toimimiseksi lääkärien tulisi noudattaa kunnolla sosiaali- ja terveysministeriön EU-direktiiviin perustuvia ohjeita.
– Suoraan sanottuna aika usein tapahtuu, että he laiminlyövät niitä. Onnettomuustutkinnassa tulee usein esiin sellaisia tapauksia, että henkilö ei olisi täyttänyt ajoterveysvaatimuksia, mutta siitä huolimatta hänelle on annettu tämä positiivinen lääkärintodistus.
Osittainen lähde: Trafi
Juttu on uusinta huhtikuulta 2015.
Aino Kivistö/Studio55.fi