Vantaan törkyinen golfkenttäskandaali: Rakentajan väitetään käyttävän aluetta kaatopaikkana – miljoonien taloudelliset hyödyt

Kaupunki vuokrasi Petikossa sijaitsevan 56 hehtaarin maa-alueen Vantaan Golfpuisto Oy:lle (silloin Petikon Golf Oy) vuonna 2015. Ajatuksena oli, että alueelle rakennettaisiin 18-reikäinen golfkenttä.

Tähän mennessä kenttää on saatu valmiiksi 9 reiän verran, mutta nyt rakennustyöt ovat jäissä. Yritykselle myönnetty toimenpidelupa umpeutui keväällä, eikä jatkoa ole myönnetty.

Tutkintapyyntö liittyy golfpuistoon kuljetettuun maa-ainekseen. Kaupungin mukaan maata on tuotu alueelle jopa 1,8 miljoonaa irtokuutiota. Määrä vastaa noin 150 000 kuorma-autollista. 

Kaupungin näkemys on, että määrä ylittää reilusti golfkentän rakentamiseen vaaditun maa-aineksen määrän, ja että maanläjityksestä on saatu miljoonien eurojen taloudellinen hyöty. 

Vastaavan suuruisen maalastin sijoittaminen kaupungin viralliselle maanläjityspaikalle olisi maksanut noin 6,8 miljoonaa euroa. 

Lisäksi kaupungin teettämien näytteiden perusteella osa golfpuistoon tuodusta maasta on pilaantunutta, ja noin neljäsosasta näytteistä on löytynyt rakennusjätettä. 

Golfpuistojupakasta tekemässään sisäisessä tarkastuksessa kaupunki on todennut, että alueesta näyttäisikin muodostuneen maankaatopaikka. Kaupungin mukaan Vantaan Golfpuisto Oy on toiminut alueesta solmimansa vuokrasopimuksen ehtojen vastaisesti, sillä se ei ole hakenut toiminnalleen ympäristölupaa.

"Se on hirveän järkevää"

Vantaan Golfpuisto Oy:n toimitusjohtajan Ville Nurmen mukaan golfkentän rakennustöissä ei ole rikottu lakia tai mitään lupaehtoja. 

– Me olemme rakentaneet golfkenttää, joka on alueelle paras mahdollinen, hän sanoo.

Nurmen mukaan yrityksen ja Vantaan kaupungin välisessä vuokrasopimuksessa ei ole millään tavalla rajoitettu vuokra-alueelle tuotavan maa-aineksen määrää, eikä 1,8 miljoonan irtokuution maamassa ole hänen mielestään mitenkään poikkeuksellinen. 

Nurmen mukaan kenttää rakentamassa olleelle urakoitsijalle on kyllä maksettu maa-aineksen vastaanottamisesta. Hänen mukaansa kyse ei kuitenkaan ole bisneksestä, vaan maata käytetään golfkentän rakentamiseen.

Nurmen mukaan maa-aineksen vastaanotolla on myös yleishyödyllinen tarkoitus. Hänen mukaansa maanläjityspaikkoja on pääkaupunkiseudulla huonosti, mikä nostaa rakentamisen kustannuksia.

– Se (maanläjitys) on hirveän järkevää meidän mielestämme. Esimerkiksi Helsingissä ei ole omaa maanläjityspaikkaa, ja me olemme tässä osaltamme lieventämässä rakentamisen kustannusten nousua ja sitä, että pehmeitä maita pitäisi viedä hirveän kauas. 

Toistaiseksi Petikon golfkentän lisäosan rakennustyöt seisovat, mutta Nurmi uskoo, että kentän kaikki 18 reikää ovat pelattavissa ensi vuonna, jos kaupunki myöntää jatkoa yrityksen toimenpideluvalle.