Opioidikriisissä mukana ollut lääkäri avautuu dokumentissa | MTV Uutiset
Tohtori Fagan määräsi opioideja potilailleen seurauksia ymmärtämättä – "Lääkkeet tulivat kaltaisiltani lääkäreiltä"
Tappava lääke -dokumentissa tavattiin lääkäri, joka määräsi potilailleen opioideja tietämättömyyttään.
Julkaistu 03.01.2026 05:38
Sanna Voltti
sanna.voltti@mtv.fi
Asian ytimessä -dokumentti Tappava lääke syventyy Yhdysvaltain opioidikriisiin ja sen taustoihin. Dokumentissa tavataan lääkäri, joka oli itse mukana määräämässä opioideja kipuun vuosia ennen kuin niiden todelliset haitat tulivat ilmi.
Lokakuun aurinkoisena aamuna tohtori Blake Fagan astuu ulos MAHECin perhelääketieteen osaston ovista Ashevillessä, Pohjois-Carolinassa.
Fagan on työskennellyt Pohjois-Carolinan vuoristossa sijaitsevassa terveys- ja koulutuskeskuksessa jo yli 25 vuotta ja johtaa nykyisin päihdetyön aloitteita perhelääketieteen yksikössä.
Lisäksi hän kiertää ympäri osavaltiota kertomassa lääkäreille opioidien riskeistä ja lääkkeestä nimeltä buprenorfiini, jota voidaan käyttää lieventämään opioidien haittavaikutuksia.
Aina hänen työnsä ei ollut tällaista. Kun opioidikriisi lähti käsistä 1990-luvulla, Fagan oli yksi niistä lääkäreistä, jotka määräsivät potilailleen opioideja kipulääkkeiksi, tietämättä, mihin se voisi johtaa.
Fagan kertoo nähneensä kriisin vaikutukset pysäyttävällä tavalla vuonna 2011, jolloin hän työskenteli myös synnytyslääkärinä. Eräänä päivänä osastolle saapui nainen, jonka kahden lapsen synnytyksissä Fagan oli toiminut lääkärinä. Nainen oli kuollut opioidiyliannostukseen.
– Se muutti elämäni. Puhuin päivityslääkärin kanssa ja kysyin, mitä oli tapahtunut. Hän katsoi minua hölmistyneenä ja sanoi: "Olemme keskellä opioidikriisiä, missä sinä olet ollut?"
Fagan kertoo, että tuolloin hän ymmärsi olevansa täysin tietämätön opioidikriisistä, vaikka hän itse oli määrännyt opioideja lääkkeeksi potilailleen.
Asian ytimessä.doc: Tappava lääke
Turvalliseksi valehdeltu kipulääke ajoi Yhdysvallat kriisiin, jota vastaan taistellaan edelleen päivittäin.
18:45
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Hän ei ymmärtänyt kriisin mittakaavaa ennen kuin alkoi perehtyä siihen kunnolla. Hän löysi tutkimuksista lääkkeen nimeltä buprenorfiini, joka auttaa tasapainottamaan aivojen toimintaa riippuvuuden keskellä.
– Aloin lukea paljon opioidiriippuvuudesta ja opin, että on olemassa lääke nimeltä buprenorfiini, joka auttaa aivojen tasapainottamisessa. Tuohon aikaan MAHECissa kukaan ei kirjoittanut tuota lääkettä. Meni noin kaksi vuotta, ja aloimme määräämään reseptejä, hän muistelee.
Tänä päivänä MAHEC:in palveluiden piirissä on 28 000–30 000 potilasta, ja noin 600–700 heistä saa kuukausittain buprenorfiinirespetin.
Stigma, oikeusjärjestelmä ja lääkäreiden asenteet hidastavat hoitoa
Opittuaan buprenorfiinista Fagan teki töitä myös CDC:lle, Yhdysvaltain kansanterveysvirastolle. Hän kiersi kouluttamassa lääkäreitä ja yritti vakuuttaa heitä määräämään buprenorfiinia, mutta kohtasi myös vaikeuksia.
– Huumeiden väärinkäytön ympärillä on paljon stigmaa. Kroonisesti riippuvaisena oleminen on eri asia kuin se, että sinulla on kroonisesti korkea verenpaine. Monet lääkärit eivät halua hoitaa opioidipotilaita, hän selittää.
Myös rikosoikeudellinen järjestelmä aiheutti ongelmia: tuomarit saattavat pitää rikoksia tehneiden opioidien käyttäjien tapauksessa buprenorfiinin käyttöä pahana, koska sekin on opioidi.
– Puhuin paljon tuomareille siitä, miten buprenorfiini auttaa tasapainottamaan potilaiden elämää.
Fagan kutsuttiin lopulta myös Valkoiseen taloon juhlistamaan hetkeä, jolloin kongressi hyväksyi aloitteen buprenorfiinin määräämisen helpottamisesta.
Tohtori Fagan Valkoisessa talossa vuonna 2023.
Miten kriisi eteni?
1990- ja 2000-luvuilla riippuvuus alkoi lähes aina lääkärin määräämästä opioidista.
– Ihmiset käyttivät oxycodonia, morfiinia ja hydrocodonea. Nämä lääkkeet tulivat kaltaisiltani lääkäreiltä. Määräsin lääkettä väärin enkä määrännyt buprenorfiinia, koska en tiennyt siitä, Fagan kertoo.
2000-luvun lopulla lääkäreitä alettiin vihdoin kouluttaa määräämään opioideja huomattavasti varovaisemmin.
– Esimerkiksi ranteen murtumiseen ei tarvita opioideja, ibuprofeiini riittää.
Kun reseptipillerien saaminen vaikeutui, monet käyttäjät siirtyivät kuitenkin heroiiniin.
– Tämä vaihe kesti noin viisi vuotta, ja nyt fentanyyli on jyrännyt heroiinin yli. Kukaan potilaistani ei ole kertonut minulle viimeisen kolmen vuoden aikana, että he ostaisivat heroiinia kaduilta, Fagan kertoo.
Faganin mukaan porttiteoria lähtee edelleen useimmiten reseptilääkkeistä – ei siitä, että joku "vain haluaisi kokeilla huumeita."
Lääkeyhtiöiden rooli kriisissä
Fagan sanoo suoraan, että lääkeyhtiöiden aggressiivinen markkinointi johti kriisiin.
– He mainostivat lääkettä sanomalla, että jos potilaalla on todella kipuja, he eivät jää koukkuun. Sehän ei ole totta.
Yritykset painostivat lääkäreitä määräämään opioideja erityisesti krooniseen kipuun, jolloin potilaista tuli pitkäaikaisia käyttäjiä.
– Ja näin lääkeyhtiöt tienasivat rahaa, Fagan summaa.
Nykyään opioideja ei määrätä krooniseen kipuun, ellei kyse ole syöpäkivusta. Silti Yhdysvalloissa on edelleen miljoonia ihmisiä, jotka ovat jääneet koukkuun 1990- ja 2000-lukujen lääkityksistä.
Pohjois-Carolina sijaitsee opioidikriisin runtelemalla Appalakkien alueella.
– Minä kutsun syytä "epätoivon taudeiksi". Appalakeilla on paljon köyhiä työttömiä ihmisiä… Työt katosivat, mutta krooninen kipu jäi jäljelle ja sitä hoidettiin opioideilla.
Presidentti Donald Trumpin "One Big Beautiful Bill" -lakipaketti on leikkaamassa Medicaid-terveysohjelmasta, minkä Fagan uskoo iskevän suoraan maaseutualueiden pieniä sairaaloita vastaan.
Faganin mukaan eri tutkimukset ovat päätyneet samaan lopputulokseen: jos opioideja määrätään sadalle ihmiselle, heistä kuusi jää koukkuun. Mutta on mahdotonta tietää, ketkä kuusi.
– Jokin vain klikkaa aivoissa. Ei voi etukäteen tietää, kuka koukuttuu, hän miettii.
Mitä pidempään opioideja käyttää, sitä todennäköisemmin riippuvuus kehittyy.
– Miljoonia lääkäreitä kirjoitti satoja miljoonia reseptejä vuosien ajan. 6–8 prosenttia ihmisistä jää riippuvaisiksi, niin siinä vain käy, Fagan toteaa.
Toivoa ja huolta
Fagan on optimistinen sen suhteen, että lääketiede on menossa oikeaan suuntaan ja että nuoret eivät enää löydä opioideja vanhempiensa lääkekaapeista.
Silti yksi asia huolestuttaa häntä syvästi: fentanyylin helppo saatavuus.
– Kuilu on siinä, että jos käytät fentanyyliä ja päätät joku päivä, että en haluakaan enää käyttää, vain 25–50 prosenttia ihmisistä löytää lääkärin, joka määrää heille buprenorfiinia. Joka vuosi määrä kasvaa ja sen eteen minä teen töitä. Fagan päättää.
