SAS:n matkustajakoneen lento joulukuussa 1991 kesti vain 4 minuuttia ja 8 sekuntia. Siivissä ollut jää valui moottoreihin, mikä johti pakkolaskuun pellolle. Kaikki koneessa olleet 129 ihmistä selvisivät hengissä, mutta kenen ansiosta?
Kello on 8.47 perjantaina 27. joulukuuta 1991. Lämpötila on nollan tuntumassa ja lumihiutaleita leijuu ilmassa, kun lento SK751 nousee ilmaan Arlandan lentokentältä.
Dana Viking -niminen matkustajakone on matkalla Kööpenhaminaan, josta matkan on tarkoitus jatkua Varsovaan. Jo muutaman sekunnin kuluttua kuuluu pauketta, joka voimistuu nopeasti.
Koneen saavuttaessa noin kilometrin korkeuden molemmat moottorit lakkaavat toimimasta. Ohjaamossa vilkkuvat kaikki varoitusvalot.
– Me törmäämme nyt maahan, sanoo tuolloin 34-vuotias perämies Ulf Cedermark.
Asian ytimessä.doc: Gottröran ihme – lentoturman selviytyjät
Moottoririkko ja pakkolasku hyiselle pellolle. Lento-onnettomuus, josta kenenkään ei pitänyt selvitä.
21:54
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Cedermark hoiti lennon radioliikennettä ja ilmoitti pakkolaskusta vain sekunteja ennen koneen maahan törmäystä. Kyyneleet nousevat Cedermarkin silmiin tämän kuullessa oman ilmoituksensa nyt 34 vuotta myöhemmin.
Kuulostat rauhalliselta?
– En ollut sitä. En uskonut selviytyväni, Ulf Cedermark vastaa pienen tauon jälkeen Gottröran ihme -dokumentissa.
– Herätessäni minulla oli kovat kivut ja mietin, että kuolleena tällaisia kipuja ei olisi.
Lento kesti 4 minuuttia ja 8 sekuntia
Lähdöstä on kulunut kolme minuuttia ja 58 sekuntia, kun Dana Viking katoaa tutkakuvasta.
Kone kyntää metsän läpi 300 kilometrin tuntinopeudella ja syöksyy lumiselle pellolle Gottrörassa, nykyisessä Norrtäljen kunnassa.
Koneen runko hajoaa kolmeen osaan, mutta suurin osa 123 matkustajasta pystyy poistumaan koneesta omin voimin. Kaikki koneessa olleet selviävät hengissä, seitsemän loukkaantuu vakavasti ja yksi jää pysyvästi pyörätuoliin.
Onnettomuuden syy oli siiville kertynyt jää, joka irtosi nousun jälkeen ja valui moottoreihin. Moottorit ylikuormittuivat ja rikkoutuivat muutamassa minuutissa.
Rasmussenista sankari
Tanskalaisesta lentokapteeni Stefan Rasmussenista tuli sankari. Hän sai kunnian hallitusta pakkolaskusta niin työnantajaltaan SAS:ilta kuin medialta. Tanskan kuningatar Margareeta myönsi hänelle ritarikunnan kunniamerkin.
– Ehkä vain yksi lentäjä miljoonasta saa mahdollisuuden näyttää, mihin kykenee. Tähän mennessä olen melko tyytyväinen tulokseen, Rasmussen sanoi tiedotustilasuudessa vain pari tuntia onnettomuuden jälkeen.
Konflikti lentäjien välille
Mutta mitä ohjaamossa tapahtui? Rasmussenin ja perämies Cedermarkin lisäksi siellä oli myös kolmas lentäjä.
SAS:n lentäjä Per Holmberg oli koneessa matkustajana, mutta ryntäsi ohjaamoon auttamaan tajutessaan, että jotain oli vialla.
– Kaverit, tarvitsetteko apua, Holmberg kertoo kysyneensä Rasmussenilta ja Cedermarkilta.
Holmbergin mukaan Rasmussen oli täysin lamaantunut eikä tiennyt, mitä tehdä.
– On onni kaikkien niiden ihmisten kannalta, jotka tänä päivänä elävät ja voivat hyvin, että olin koneessa. Jos en olisi mennyt ohjaamoon, uskon, että kaikki olisivat kuolleet.
Holmberg oli tyytymätön siihen, miten SAS kohteli häntä onnettomuuden jälkeen. Omasta mielestään hän ei saanut riittävää tunnustusta toiminnastaan.
Lopputulos ratkaisee
Ulf Cedermark kuvailee dokumentissa kiistaa turhaksi.
– Kun otamme huomioon, että me kaikki elämme tänään, lopputulos oli onnistunut. Kysymys siitä, kuka oli sankari, on siksi merkityksetön, hän sanoo
Kaikki kolme saivat Ruotsin kuninkaalta mitalin ja onnettomuustutkintalautakunta totesi, että "kaikki kolme yhdessä ja erikseen vaikuttivat merkittävästi onnistuneeseen pakkolaskuun".
Tapahtumat minuutti minuutilta:
Minuutti 1
Kello 8.47 SAS:n lento SK751 lähtee Arlandasta kohti Kööpenhaminaa, josta matkan oli tarkoitus jatkua Varsovaan. Heti nousun jälkeen lentokapteeni ilmoittaa lennonjohdolle ongelmista molempien moottoreiden kanssa ja haluaa palata Arlandaan.
Minuutti 2
Puolentoista minuutin kuluttua lentäjä toteaa molempien moottoreiden pysähtyneen eikä Arlandaan voida palata. Kone on noin kilometrin korkeudessa ja lentonopeus on 350–400 km/h. Matkustajat kuulevat pamauksia ja ymmärtävät, ettei kaikki ole kunnossa. Lentoemännät kehottavat heitä pysymään rauhallisina ja kumartumaan istuimissaan eteenpäin.Minuutti 3
Kone menettää korkeutta, mutta on yhä ohjattavissa. Nopeus on 300 km/h. Noin kolme minuuttia lähdön jälkeen kone pääsee pois pilvistä, ja vasta nyt lentäjä voi yrittää löytää paikan pakkolaskua varten. Tähän on aikaa noin 30 sekuntia.Minuutti 4
Alas lasketut laskutelineet auttavat koneen jarrutuksessa sen osuessa puiden latvoihin. Nopeus törmäyshetkellä on 200 km/h. Kone hajoaa kolmeen osaan. Suurin osa matkustajista poistuu koneesta omin avuin. Kaikki selviävät hengissä.
Kaikki Asian ytimessä.doc -dokumentit löydät MTV Katsomosta!
Osittaislähde: Expressen