Ilse Kristiina ”Tiina” Lillak
Synt. 15.4.1961 Helsinki
Vuosi 1983. Yleisurheilun ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä. Naisten keihäänheiton viimeinen heittokierros. Voittoheitto. Terävä spurtti takakaarteeseen. Keihäänheittäjä Tiina Lillak on jäänyt lähtemättömästi suomalaisten mieliin kisojen ainoana isäntämaan kultamitalistina. Harvemmin muistetaan, että tämän kaksinkertaisen maailmanennätysnaisen kansainvälinen arvokisaura jatkui katkeamattomana Moskovan olympiakisoista 1980 seuraavan vuosikymmenen alkupuolelle asti. Luotettavana maajoukkueheittäjänä ja seitsenkertaisena ulkoratojen Suomen mestarina hänellä on pysyvä paikka suomalaisen yleisurheilijajoukon eturivissä. Tästä osoituksena on valinta vuosisadan suomalaiseksi naisyleisurheilijaksi Suomen Urheiluliiton internet-sivujen äänestyksessä.
Tiina Lillak herätti huomiota jo juniorisarjoissa lahjakkaana keihäänheittäjänä. Käsipalloilussa ja jääpalloilussa kunnostautuneen virolaissyntyisen Ivar-isän tytär voitti 19-vuotiaana hieman yllättäen Suomen mestaruuden ja ylitti ensimmäisenä suomalaisnaisena 60 metrin rajan, mikä tiesi olympiamatkaa Moskovaan. Siellä hän juuttui vielä karsintaan, mutta Ateenan EM-kilpailuissa kaksi vuotta myöhemmin Lillak oli kovassa seurassa neljäs tuloksella 66,26. Tätä voitiin kumminkin pitää pettymyksenä, olihan Lillak viskannut ennen kisoja Helsingissä uuden maailmanennätyksen 72,40. Seuraavana kesänä oltiin MM-kilpailujen alla samanlaisessa tilanteessa, kun Esbo IF:n heittäjä oli ottanut kesäkuussa maailmanennätyksen takaisin haltuunsa Kreikan Sofia Sakorafalta tuloksella 74,76. Tällä kertaa hän oli kestävä paineet.
Tiina Lillak vahvisti suosikkiasemaansa Helsingissä ottamalla karsinnan ykkössijan yli 69 metrin heitollaan. Loppukilpailussa hän piti kotiyleisöä jännityksessä. Viiden heittokierroksen jälkeen johdossa oli yhä avausheitollaan tuloksen 69,14 kiskaissut Ison-Britannian Fatima Whitbread. Lillak oli kakkosena viidennen kierroksen tuloksellaan 67,46. Viimeiseensä hän keskittyi tarkasti. Räväkän vauhdin jälkeen tukijalka osui napakasti kohdalleen ja piiskamainen käsiveto lennätti keihään kauas. Suomalaisen kirmatessa takakaarteesta etusuoralle mittamiehet saivat tulokseksi 70,82. Lillakin riemuitessa sivustalle jäi kyynelehtivä hopeamitalisti Whitbread. Tiina Lillak jatkoi suomalaisia keihäänheittoperinteitä hienolla tavalla. 35 vuotta aikaisemmin Kaisa Parviainen oli ottanut olympiahopeaa Lontoossa. Nyt Tiina Lillakista tuli ensimmäinen suomalainen naispuolinen maailmantason arvokisakultamitalisti yleisurheilussa. Lillak joutui voittonsa jälkeen kovaan mediapyöritykseen. Vasta 22-vuotiaalle nuorelle naiselle se merkitsi suurta muutosta.