Tiesitkö, että nyt on muoviton maaliskuu – mutta onko siinä järkeä? Pakkausteknologian lehtori: "Me tarvitaan muovia"

Pakkausteknologian yliopistonlehtorin mukaan muoviton maaliskuu on oiva tapa herättää keskustelua ja miettiä omia kulutustottumuksia, mutta hänen mielestään kampanjaan kuuluva ääripääajattelu ei ole järkevää.

Alkukuusta käynnistynyt muoviton maaliskuu -kampanja kannustaa niin kuluttajia kuin yrityksiäkin kertakäyttömuovin karsimiseen. Kampanjalla halutaan herätellä ihmisiä kestävään elämäntapaan ja suojella maapalloa.

Kampanjan taustavaikuttajina toimii monia yrityksiä ja muun muassa Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala

Ääriajattelu ei miellytä

MTV Uutiset haastatteli Helsingin yliopiston pakkausteknologian lehtori Hanna Koivulaa kampanjaan liittyen. Koivula suhtautuu kampanjaan kriittisesti eikä aio osallistua muovittomaan maaliskuuhun lainkaan.

– Se on hyvä, että muoviin kiinnitetään huomiota, mutta sellainen ääripääajattelu, että ollaan täysin ilman jotakin tai täysin jonkun puolesta ei ole hyvä asia, Koivula kertoo.

Ääripääajattelun sijaan Koivula toivoo, että ihmiset kuluttaisivat muovia juuri sen verran kun se on tarpeen. Muovilla on hänen mukaansa yhteiskunnassamme loppuen lopuksi tärkeä tehtävä ja se näkyy monella tapaa.

– Muovi mahdollistaa meille monenlaisia asioita. Me tarvitaan sitä muun muassa elintarvikkeiden suojaamiseksi. On tärkeää, että ruoka on puhdasta, mahdollista kuljettaa, säilyy hyvänä eikä mene hukkaan. 

Koivulan mukaan muovin totaalinen välttely kuukauden ajan voi olla hyvin vaikeaa. Hän haluaa korostaa, että välttely voi tuoda eteen jopa yllättäviäkin haasteita.

– Jos muovi otetaan kokonaan pois käytöstä, niin se vaikuttaa tosi paljon meidän elämään. Kaikki vaikutukset eivät ole suoria. Ollaanko valmiita tekemään enemmän työtä ja ottamaan itse vastuu pakkausten elintarvikehygieniasta?

Kierrättäminen kunniaan

Koivula haluaisikin suunnata katseen muovittoman maaliskuun sijaan ennen kaikkea kierrättämiseen. Hänen mukaansa minkään muovin paikka ei ole päätyä luontoon ja siitä olisi pidettävä kiinni jatkossakin.

– Mä toivoisin, että ihmiset lajittelisivat roskat oikein ja pitäisivät huolta siitä kollektiivisesti, että roskat eivät ole luonnossa. Huolehtiminen ympäristöstä on myös sitä, ettei tiputa roskia taskusta eikä päästä karkkipapereita tuulen mukana karkuun. Pidetään luonnosta huolta ja kerrotaan siitä lapsille ja kavereillekin!

Lue myös:

    Uusimmat