THL selvittää koronan levinneisyyttä vasta-ainetesteillä – verikokeen jälkeen osallistujat saavat kysymyspatterin: Nämä asiat THL:ää kiinnostavat

7:39
Korona-aika näkyy lasten ja nuorten pahoinvoinnissa – huolestuneet kansanedustajat vaativat pikaisia toimia: "Ei ole aikaa jäädä kuhnaroimaan"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii koronan levinneisyyden lisäksi ihmisten jaksamista ja tekemisiä väestötutkimuksella, johon kutsutaan satunnaisotannalla valittuja.

Jos arpa osuu kohdalle, saa THL:ltä kirjeitse kutsun "koronaepidemian serologiseen väestötutkimukseen", joka käytännössä tarkoittaa verikokeella tehtävää koronaviruksen vasta-ainetutkimusta. Näin voidaan selvittää, kuinka monelle taudin joko tietäen tai tietämättään sairastaneista on kehittänyt myös vasta-aineita.

Vasta-aineet kertovat paitsi taudin levinnäisyydestä, myös mahdollisesta immuniteetista uusille tartunnoille.

Selvitystä pidetään ilmeisen tärkeänä, ainakin jos useampaakin muistutustekstiviestiä on uskominen. Tutkimukseen osallistuminen on kuitenkin täysin vapaaehtoista.

Verikokeen jälkeen – tuloksesta riippumatta – THL lähestyy kysymyspatterilla, jossa on 27 kysymystä. Osassa kysymyksistä on alakohtia. Esimerkiksi kysymyksessä "onko koronaepidemia tai sen rajoittamistoimet vaikuttaneet arkielämääsi?" niitä on peräti 19.

"Oletko ollut karanteenissa?"

Mitä THL sitten kysyy? Ainakin montaa sellaista asiaa, jotka ovat epidemian keston aikana puhuttaneet sekä Sanna Marinin (sd.) hallitusta että tavallisia kansalaisia, jotka ovat etätöiden tai vähentyneiden kontaktien myötä eläneet pian vuoden "uutta normaalia".

Jotkut kysymyksistä vaikuttavat olevan sellaisia, että niiden perusteella voitaisiin positiiviset testitulokset yhdistää tietynlaiseen käytökseen. Kysymyspatterissa kun udellaan muun muassa "oletko ollut karanteenissa tai karanteenin omaisissa oloissa maaliskuun 2020 alun jälkeen?".

THL:n johtavan tutkijan Annamari Lundqvistin mukaan tästä ei kuitenkaan ole kyse.

– Tarkoitus on saada ajankohtainen käsitys siitä, minkälaisia vaikutuksia epidemialla ja rajoitustoimilla on hyvinvointiin ja palveluiden saatavuuteen. Katsotaan väestön terveyttä ja arkielämän muuttumista, Lundqvist kertoo.

Tällä hetkellä ihmisiä kutsutaan vasta-ainetutkimukseen ja täten myös kyselytutkimukseen joka toinen viikko. Kussakin kutsutussa erässä on Lundqvistin mukaan useita satoja ihmisiä. Kyselytutkimuksia on tehty viime vuoden huhtikuusta lähtien, Lundqvist kertoo.

Napostelu kiinnostaa

Korona-arkea varsin suorasti käsittelevässä osiossa on 19 kohtaa. Jokaiseen kohtaan on neljä vastausvaihtoehtoa: "Ei vaikutusta", "kyllä vähentynyt", "kyllä, lisääntynyt" ja "ei koske minua".

THL:n uteliaisuus koskee muun muassa läheisyyden tunnetta muihin ihmisiin, perheen kanssa vietetyn ajan määrää, yksinäisyyden tunnetta, pelkoa tai kokemusta lähisuhdeväkivallasta sekä toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen.

Monet ovat puhuneet "koronakiloista". Myös niitä sivuavia kysymyksiä on mukana. "Makeisten, suklaan, virvoitusjuomien, sipsien yms. kulutus" kiinnostaa, kuten myös hedelmien ja marjojen syöminen.

Kyse on tavallaan koronaepidemian kansanterveydellisestä laskusta.

– Elintavat ovat todella keskeinen tekijä, kun mietitään kroonisia tauteja. Meidän kyselyssä pyritään saamaan pintaraapaisu siitä, miten pandemia vaikuttaa elintapoihin. Jos pandemian edetessä elintavat heikkenevät, niin se näkyy muun muassa syöpä- ja lihavuusluvuissa, Lundqvist tietää.

– Sanotaan näin, että en ole huolissani suomalaisten elintapojen romahtamisesta, Lundqvist avaa kyselytutkimuksen satoa.

Koronaviruksen pelossa on jätetty käyttämättä terveydenhuollon palveluita. On myös ajateltu, että omalla vaivallaan rasittaa terveydenhuoltoa korona-aikana niin sanotusti turhaan.

THL kysyykin, onko vastaaja jättänyt "maaliskuun 2020 alun jälkeen käyttämättä alla mainittuja hoitoja tai palveluja, vaikka olisit niitä tarvinnut?". Vaihtoehtoja ovat muun muassa hammashoito, neuvola ja mielenterveyspalvelut.

Miten Suomi jaksaa?

THL:n Lundqvistin mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että osalla väestöstä työmatkaliikunta ja samalla muukin liikunta on vähentynyt. Osa taas on ottanut etätyöstä ilon irti ja lähtenyt entistä uutterammin ulkomaailmaan. Myös näitä asioita kyselyssä pyritään selvittämään.

– Tuntuma on, että pandemia on vaikuttanut molempiin suuntiin. Jotkut ovat innostuneet lopettamaan tupakanpolton, osa taas hermostuksissaan polttaa enemmän.

Ihmisten hermostuneisuus ja yleinen henkinen hyvinvointi selvästi kiinnostavat THL:ää kysymysten perusteella. Vastaajat pääsevät kertomaan niin yöuniensa laadusta, alukuloisuudestaan kuin onnellisuudestaankin.

Kysymyksen "oletko ollut huolissasi..." alta löytyvät esimerkiksi seuraavat kohdat: "karanteeniin joutumisesta", "koronavirustartunnan saamisesta", "koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista" ja "ruoan tai muiden päivittäistavaroiden pulasta".

Kysymys numero 15 puolestaan kuuluu yksinkertaisesti näin: "Millaiseksi arvioit elämänlaatusi tällä hetkellä". Vaihtoehdot viisiportaisella asteikolla vaihtelevat erittäin huonosta erittäin hyvään.

Vaikka esimerkiksi mahdollisesta koronasukupolvesta on kirjoitettu huolestuneesti, ei Lundqvist ainakaan vielä näe suomalaisten henkisen hyvinvoinnin romahtaneen.

– Kiinnostavaa on se, nähdäänkö muutosta. Psyykkisen kuormittumisen osalta vaikuttaa ainakin vielä siltä, ettei ole nähty hirveän suurta muutosta suuntaan tai toiseen. Suunnilleen joka kymmenes on kuormittunut, mutta samaa suuruusluokkaa se oli pari vuotta sitten. Silloin ei ollut epidemiasta tietoakaan.

THL:n tutkimukseen kutsutaan 18–69-vuotiaita. Lukiolaisista 75 prosenttia kertoi MTV:n kyselyssä rajoitusten vaikuttaneen henkiseen hyvinvointiin ainakin jonkin verran. Poliisin tekemien lastensuojeluilmoitusten määrä on sekin kasvanut ja virkavallan mukaan taustalla on korona-aika.

Painaako koronaväsymys?

THL:n tutkimuksen avain on sen satunnaisotannassa, jolla saadaan verrattain kattava kuva koko kansasta.

– Netissäkin on erilaisia kyselyitä, joihin voi vastata onko huolissaan siitä tai tästä. Se on ihan selvää, että ne jotka vastaavat niihin ovat erilaisia kuin ne, jotka eivät vastaa. Huolissaan olevat vastaavat innokkaammin, luottavaisia taas ei kiinnosta vastata, THL:n Lundqvist arvioi.

Varsinkin vuodenvaihteen jälkeen on jälleen kirjoitettu koronaväsymyksestä. Siitä ei kyselytutkimuksessa suoranaisesti kysytä, vaikka monet kohdat asiaan osin liittyvätkin.

– Nähdään, että alkuvuodesta ihmiset ovat tsempanneet. Loppuvuodesta nähtiin väsymystä. Se on vähän ristiriidassa sen pinnalla olleen ajatuksen kanssa, että nyt näkyisi koronaväsymystä. Ne jotka sitä tuovat esille, eivät välttämättä ole se iso massa, joka kuitenkin jaksaa vielä tsempata, Lundqvist sanoo.

– Mutta vuosi on kohta mennyt. Se on ihan inhimillistä, että alkaa olla väsy, Lundqvist jatkaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja