Kysely: Yli kolmannes suomalaisista pitää sulkutoimia liian löysinä – "Suomessa ei ole tapana elää täysillä"

Kysely: Yli kolmannes suomalaisista pitää sulkutoimia liian löysinä –"Suomessa ei ole tapana elää täysillä" 2:07
Katso video: Yli kolmannes suomalaisista pitää sulkutoimia liian löysinä.

Yli kolmannes suomalaisista pitää hallituksen julistamaa kolmen viikon sulkutilaa alimitoitettuna taistelussa koronaa vastaan.

Asia käy ilmi Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä. Vastaajista suurempi osa oli huolissaan läheistensä riskistä sairastua kuin omastaan. 

Hallituksen julistama sulkutila estää lähiviikkoina muun muassa ravintolassa syömisen, lähiopetuksen ja harrastustoiminnan suuressa osassa maata. Taloustutkimus Oy:n kyselyn perusteella suomalaiset uskovat kuitenkin rajoitusten olevan oikea tie koronaepidemian hillitsemiseen.

Vastaajista lähes puolet piti sulkutilaa sopivana. Vain kymmenen prosenttia piti sulkua ylimitoitettuna ja jopa 36 prosenttia olisi valmis tiukempiin rajoituksiin.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen arvioi tuloksen kertovan ainakin hallituksen viestinnän onnistumisesta.

– Suomalaisten kriisitietoisuus on erittäin korkea. Ei voi ainakaan sanoa, että virukseen suhtauduttaisiin leväperäisesti. Pikemminkin päinvastoin, sanoo Rahkonen.

"Suomessa ei ole tapana elää täysillä"

Kysely vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että ihmiset ovat huolestuneempia läheistensä mahdollisesta sairastumisesta koronan aiheuttamaan tautiin kuin omasta sairastumisestaan. 70 prosenttia arvioi pelkäävänä läheisensä sairastumista jonkin verran tai erittäin paljon.

– Voi olla, että ihmisillä on sellainen oman haavoittumattomuuden illuusio ja luotetaan siihen, ettei tämä minua kosketa. Sitten se ehkä kertoo myös siitä, että on aidosti tiedostettu, että tämä on isompi riski ikääntyneille ja tietyille riskiryhmille, sanoo Mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

Hyvin harva vastaaja arvioi, että koronarajoituksista on suurta haittaa omalle tai perheen taloudelle.

Lähes puolet (48 %) arvioi, että rajoituksista ei ole lainkaan taloudellista haittaa. Vain viisi prosenttia arvioi taloudelliset haitat erittäin pahoiksi.

– Meillä on ennestään tämmöinen "suu säkkiä myöten" -ajattelu. Suomalaiset on aika kovia säästämään ja varautumaan. Täällä otetaan elämä mieluummin varman päälle. Suomessa ei ole tapana elää täysillä, ja että luottokorttivelat ovat kymmeniä tuhansia kuin Amerikassa. Suomi ei ole kovin kulutuskeskeinen maa. Meillä arvostetaan aika vaatimatonta peruselämää, Juho Rahkonen arvioi.

Huolta nuorten tulevaisuudesta

Mielipiteet jakautuvat kysyttäessä rajoitusten vaikutuksista omaan henkiseen hyvinvointiin. 40 prosenttia vastaajista kertoi rajoitusten haittaavan henkistä hyvinvointiaan joko erittäin pahasti tai jonkin verran.

Yli neljännes (27 %) sanoi, että henkinen hyvinvointi ei ole kärsinyt rajoituksista lainkaan.

Kysely toi esiin myös huolen rajoitusten vaikutuksista nuoriin. Peräti 71 prosenttia uskoi rajoitusten haittaavan nuorten tulevaisuutta.

– Nuorille muutaman vuoden vaihe voi olla ratkaiseva monissa asioissa. Kun taas vanhusten tai pikkulasten elämässä tilanteet menee toisella tavalla ja olosuhteet on vakaampia, mutta nuorilla tilanteet vaihtuvat nopeasti ja ollaan käänteentekevissä elämänvaiheissa, sanoo Mieli Ry:n Meri Larivaara.

Taloustutkimuksen internetpaneelissa tekemään kyselyyn vastasi 1 313 ihmistä. Kysely tehtiin 5.–8.3.2021. Otos edustaa Suomen äänestysikäistä väestöä (18 vuotta täyttäneet).

Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

    Uusimmat