Suomalainen hirsitaloteollisuus menestyi haastavasta taloustilanteesta huolimatta vuonna 2012 hyvin. Kotimaan osalta talojen ja huviloiden myynti putosi alan yrityksissä keskimäärin vain seitsemän prosenttia ja viennin kokonaismäärä kuusi prosenttia.
– Erityisesti myynti hirsitoimialan tärkeimpiin vientimaihin, Venäjälle, Ranskaan ja Japaniin, säilyi hyvällä tasolla, markkinointipäällikkö Raimo Louhimaa Kontiolta kertoo.
Myös julkisessa rakentamisessa massiivinen hirsi on entistä useammin varteenotettava vaihtoehto. Sisäilman terveellisyys on keskeinen valintakriteeri päiväkodeissa, kouluissa ja toimistorakennuksissa. Tuorein esimerkki löytyy Pudasjärveltä, jossa rakennetaan parhaillaan 1200-neliöistä hirsirunkoista päiväkotia.
Monet yhdistävät hirren materiaalina pelkkiin kesämökkeihin tai vanhanaikaisiin punaisiin tupiin. Hirrestä saa kuitenkin muotoiltua jos jonkinlaisia rakennuksia, ja esimerkiksi Venäjälle on noussut erittäin kauniita hirsikirkkoja. Asiantuntijat kummastelevatkin, miksei Suomessa ole vielä alettu suosia hirttä entistä enemmän.
Hirsirakenne on terveellinen ja energiatehokas
Massiivisella hirsirakenteella on monia myönteisiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia.
– Puun käyttö rakentamisessa yleistyy sekä Suomessa että maailmalla vihreiden arvojen myötä. Toinen syy löytyy materiaalin kestävyydestä. Hirsi on monikerroksisiin seinärakenteisiin verrattuna kosteusturvallinen rakennusmateriaali vaihtelevissakin sääolosuhteissa, Kontion toimitusjohtaja Jalo Poijula sanoo.
Poijula kertoo esimerkkitapauksia esimerkiksi Filippiineiltä, jossa hirrestä rakennettu talo oli alueen ainoa, joka pysyi pystyssä myrskyn keskellä. Myös vuonna 2009 sattunut suurikokoinen maanjäristys Italian L'aquilassa kaatoi monia taloja, mutta hirsirakennukset säilyivät vahingoittumattomina.