Teollisuus toivoo malttia tuleviin sopimuksiin

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn esittämiin palkankorotuksiin vastataan teollisuuden puolelta tiukasti:

- Palkankorotukset johtavat työttömyyden kasvuun. Lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, eikä ostovoima suinkaan nouse. Kansantalouden palkkasumma on ensimmäistä kertaa laskenut, ja sillä rahoitetaan julkista taloutta, summaa työmarkkinajohtaja Forss.

Syksyn palkkaratkaisuissa on teollisuuden työnantajien mukaan kyse siitä, millaiseksi Suomen kilpailukyky muodostuu maailmalla.

- Nyt täytyisi pystyä elämään säästöliekillä, ja odottaa maltilla sitä miltä tulevaisuus alkaa näyttää, Teknologiateollisuuden Alanko sanoo.

Suomen teknologiateollisuuden tuotteet ovat pääosin investointitavaraa, ja tuotanto on mitoitettu menneiden vuosien investointibuumiin. Vienti tuskin tulee vetämään, ennen kuin investoinnit lähtevät kasvuun.

Energiaverotus metsäteollisuudelle kriittinen

Tulevat päätökset valtion energiaverosta ovat erityisesti metsäteollisuudelle elintärkeitä. Ruotsissa valtio vapautti metsäteollisuuden energiamaksuista, mikä tarkoittaa 65 miljoonan euron kilpailuetua Suomeen nähden.

Alangon mukaan energiapolitiikan päätökset ohjaavat laajemminkin investointipäätöksiä Suomen osalta:

- Energiaverotuksen kiristäminen tai energian saatavuuden epävarmuus ovat signaaleja, jotka ohjaavat investointeja pois Suomesta. Energiaveron kiristämiseen ei pidä mennä.

Forss soittaa vierellä samaa säveltä:

- Nyt on tehtävä päätöksiä, jotka osoittavat että Suomi on hyvä paikka metsäteollisuudelle. Monissa muissa maissa energiaverotus on paljon Suomea alhaisempi.

Työntekijäpuoli tuskin tulee hyväksymään mukisematta palkanalennuksia kasvun odottelun vuoksi. Tästä kertovat jo SAK:n vihjaukset työtaisteluista. Alanko ei tällaisesta kielenkäytöstä pidä.

- En ymmärrä etukäteisuhkailuja, niillä annetaan vääriä signaaleja. Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että elämme vaikeita aikoja. Silloin profiilinnostot lakkopuheilla eivät kuulu asiaan, Alanko linjaa.