Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi suomalaisten kannat Nato-jäsenyyteen päälaelleen vain muutamassa viikossa vuosikymmenten jahkailun ja epäröinnin jälkeen. Puolustusliittoa tutkineen Iro Särkän mukaan Suomi ei kuitenkaan ole menossa kohti Natoa pelon ohjaamana.
– Tämä on tuupannut Nato-keskustelua vaiheeseen, josta olisi pitänyt keskustella jo paljon aikaisemmin. Aiemmin turvallisuustilanne ei ollut iso kysymys, nyt on pakko ottaa kantaa, Uutisaamussa vieraillut valtiotieteen tohtori Iro Särkkä kommentoi.
Särkän mukaan Suomen Nato-keskustelu pyöri vuosikausia sen ympärillä, millainen turvaverkko puolustusliitto olisi Suomelle ja millaisiin Naton operaatioihin suomalaiset joutuisivat liiton jäseninä.
– Nyt on mietittävä, mitä tapahtuisi, jos sota laajenee.
Särkän mukaan Suomi on Naton näkökulmasta ihanteellinen jäsenmaa ja ”niin Nato-yhteensopiva kuin voi olla”. Särkän mielestä 1300 kilometrin maaraja Venäjänkään kanssa ei olisi Natolle ongelma, pikemminkin päinvastoin. Nato toisi koko Pohjois-Eurooppaan vakautta, Särkkä uskoo.
– Ideaalitilanteessa Ruotsi liittyisi samalla, joten koko pohjoinen alue olisi Naton maaperää.
Lue myös: Tutkija: Venäjä voi iskeä sotilaallisesti, jos Suomi hakee Natoon – "En näe, että mikään asettaisi Suomea polvilleen"
Erityinen suhde itänaapuriin
Särkkä ei suoraan vastaa kysymykseen, onko Suomen ja Venäjän suhde muuttunut helmikuun jälkeen. Suomella kun on käytännössä aina ollut erityinen käsitys Venäjä-suhteesta.
– Ja onhan se ollutkin, meillä on ollut YYA-sopimukset ja olemme olleet Venäjän suojassa jossain määrin.
EU:hun liittymisen jälkeen Suomi on kuitenkin ottanut vahvasti askelia kohti länttä: Suhdetta Venäjään on pidetty yllä dialogin tasolla, koska rajanaapuruus ei ole kadonnut eikä ole katoamassa minnekään.
– Meillä on ollut käsitys, että meillä on Venäjästä ja sen ulkopolitiikasta syvempi ymmärrys. Mutta tätä Nato-asiaa Venäjä ei sulata helpolla, Särkkä jatkaa.
Selonteko poistaa riskin yllätyskäänteeltä
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on antamassa tänään eduskunnalle ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta. Särkkä ei usko, että selonteko suoraan linjaa Suomen liittyvän Naton jäseneksi, mutta se aloittaa tarpeellisen keskustelun aiheesta.
– Sillä otetaan kantaa kysymyksiin, millaisia vaikutuksia Nato-jäsenyydellä olisi Suomen turvallisuuspolitiikalle. Nyt ei vielä eduskunnan myötämielistä kantaa tarvittaisi, mutta konsensushakuisesti nyt alkava keskustelu on merkittävä. Sitten ei olisi riskiä, että eduskunnassa hakemusta ei hyväksyttäisi.
Särkkä kommentoi haastattelussa myös, miksi Natoa on vastustettu Suomessa etenkin vasemmiston toimesta ja millaisen uhan Naton tulevaisuudelle toisi, jos Donald Trump palaisi Yhdysvaltain presidentiksi ja jatkaisi uhitteluaan maan erosta Natosta.
10:25
