Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan sen mahdollisuus, että Venäjä käyttää Ukrainassa ydinaseita, on avainasemassa Suomen Nato-päätöksen suhteen. Haavisto kertoi asiasta brittilehti The Guardianin haastattelussa.
Haavisto myönsi haastattelussa olevansa suuresti huolissaan raporteista, joiden mukaan Venäjä voisi olla valmis käyttämään laajaa ydinasearsenaaliaan Ukrainassa.
– Venäjän naapureille puheet epätavanomaisten aseiden, kuten taktisten ydinaseiden ja kemikaalisten aseiden käytöstä, ovat hyvin epämukavia, Haavisto sanoo The Guardianille.
– Tämä on hyvin huolestuttava seikka meidän kannaltamme. Tämä on käynnistänyt Suomessa keskusteluita meidän omasta turvallisuustilanteestamme Euroopassa, Haavisto jatkaa.
Eduskunta on tällä viikolla alkanut käydä läpi Suomen turvallisuusselontekoa. Käytännössä keskustellaan siitä, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä. Eri kyselyjen mukaan reilusti yli puolet suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä.
– Suomen turvallisuusympäristö on dramaattisesti muuttunut Venäjän 24. päivä helmikuuta Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen jälkeen, Haavisto totesi.
Vihreiden eduskuntaryhmä kertoi tällä viikolla kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
"Arvostamme rauhallista rajaa"
Haaviston mukaan Suomessa on pantu merkille, että Venäjä on entistä halukkaampi tekemään riskialttiita sotilasoperaatiota ja hyökkäämään 100 000 sotilaan voimalla ilman yleistä liikekannellepanoa.
– Venäjän käytös on arvaamattomampaa. Georgiassa 2008 ja Krimin niemimaalla 2014 Venäjän voidaan katsoa ottaneen harkittuja riskejä, Haavisto arvioi.
– Nyt erona on se, että Venäjän alkuperäisenä tarkoituksena tässä sodassa oli vaihtaa 40 miljoonan asukkaan hallinto. Se on korkean riskin operaatio Venäjälle ja maa näytti, että on valmis ottamaan sen riskin, Haavisto jatkaa.
Lue myös: Venäjä sai kuulla kunniansa eduskunnan selontekokeskustelussa
Mitä Suomi tekee, jos maata uhataan ydinaseilla? Tätä ulkoministeri Haaviston mukaan kysytään häneltä nyt ensimmäistä kertaa Suomen kaduilla.
– Tätä ei ole kysytty koko poliittisen urani aikana. Poliitikkona minulla on oltava siihen vastaus, Haavisto sanoo.
Hakee Suomi sitten Natoon tai ei, yksi seikka on aina muuttumaton. Venäjä on ja pysyy Suomen naapurina.
– Olemme aina arvostaneet rauhallista rajaa ja haluaisimme pitää sen sellaisena, Haavisto toteaa.
Uutisaamussa Natosta kahta mieltä
Suomen on turvallisempaa olla Natossa kuin sen ulkopuolella, toteaa puolestaan MTV:n Uutisaamussa vieraillut kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen. Kokoomus on jo vuosia kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä.
Häkkäsen mukaan Venäjästä on viimeisten 20 vuoden aikana, siis presidentti Vladimir Putinin valtavuosina, tullut aggressiivisempi niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
– Venäjä on aina ollut Suomelle turvallisuushaaste, ehkä uhka viime vuosina. Sotia on käyty useita naapureita vastaan. Naton yhteispuolustus tuo niin vahvat ennaltaehkäisevät pidäkkeet, että yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty 70 vuoteen, Häkkänen sanoo.
Se, ettei Nato-maita vastaan olisi hyökätty, on jossain määrin kyseenalaista. Argentiina yritti Yhdistyneiden kuningaskuntien hallitsemien Falklandin saarten valloitusta vuonna 1982. Yhdistynyt kuningaskunta on Naton jäsen.
Naton puolustusyhteistyön keskeinen viides artikla on aktivoitu kerran, vuoden 2001 terrorihyökkäysten johdosta.
Lue myös: Halla-aho Tukholman-vierailulla: "Nato-optio näyttää olevan kaikista vaarallisin vaihtoehto Venäjän naapurille"
Vasemmistoliiton kansanedustajan Johannes Yrttiahon mielestä Nato-jäsenyys kasvattaisi Suomen riskiä joutua sotilaalliseen konfliktiin. Suuri osa kantansa ilmoittaneista vasemmiston kansanedustajista vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Suursodan tilanteessa se tekee Suomesta ensilinjan valtion, Yrttiaho katsoo.
– Mitään automaattisia turvatakuita Natossa ei ole. Yhdysvallat on Naton johtovaltio ja se valitsee Naton sodat. Jos ne ovat Yhdysvaltain etujen mukaisia, niin ehkä jotain tehdään. Jos eivät ole, niin mitään ei tehdä, Yrttiaho sanoo.
Kokoomuksen Häkkänen näkee toisin.
– Tiedetään, että Venäjä on Suomelle suurempi uhka kuin jokin toinen supervalta. Läntisten demokraattisten maiden Euroopassa on Yhdysvaltain tuella syytä torjua Venäjän uhka. Nimenomaan niin, että kuulutaan yhteiseen puolustusliittoon, eikä ketään jätetä yksin, jos Venäjä alkaa uhkailla, Hänen sanoo.
2:15