Suomi ja Ruotsi jättivät yhtä aikaa sotilasliitto Nato-hakemukset toukokuussa Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille. Suomen ennennäkemättömän ripeästä Nato-taipaleesta keskusteltiin tänään SuomiAreenan Taitekohdat-ohjelmassa.
Suomen Nato-taival on edennyt Ulkopoliittisen instuutin johtaja Mika Aaltolan mukaan hyvin ja ripeästi.
– Prosessi hoidettiin todella mallikkaasti Suomen poliittisen johdon johdolla. Mutkia on ollut matkassa, mutta juna etenee. Ei ole mitään harmaata aikaa, Aaltola sanoo.
– Tämä oli erittäin nopea prosessi. En olisi koskaan voinut uskoa, että tämä etenee kolmessa kuukaudessa. Suomen kansa puhui ja otti asian omakseen todella nopeasti. Vaikka keskustelu eteni nopeasti, mutta se oli myös hyvin asiapitoinen, asiantuntija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta kommentoi.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen mukaan myös kansalaiset olivat ymmärtäneet Nato-option oikein.
– Mielialojen muutos tapahtui nopeasti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Vanhanen toteaa.
Lue myös: Klaus Korhonen ojensi Suomen Nato-hakemuksen perille – kertoo hetkestä MTV:lle: "En arvannut, että se tapahtuu minun aikanani"
Venäjän suurhyökkäys nopeutti hakemuksen jättämistä
Suomen Nato-hakemusta ei olisi asiantuntijoiden mukaan jätetty näin nopeasti ilman Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan.
– Nato-kysymys olisi aktualisoitunut varmaan myöhemmin. Suomessa oli keskusteltu Natosta jo pitkään, mutta nyt keskustelu meni uudelle vaihteelle. Ei silti kannata shamppanjapulloja poksautella, vaan enemmän miettiä sitä, miten Suomi pidetään turvassa omin voimin ja Naton tuella, Aaltola sanoo.
– Minusta keskustelu olisi voitu aloittaa jo aikaisemmin. Kuluneiden vuosien aikana on haluttu laskea sen varaan, että EU:sta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä olisi voinut syntyä joku Natoa korvaava turvallisuusjärjestelmä. Nyt jouduttiin toteamaan, että mikään näistä kansainvälisen yhteistyön muodoista ei ole Natoa vastaava järjestely, Särkkä sanoo.
Lue myös: Valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä ennakoi kaikkien maiden ratifioineen Suomen ja Ruotsin syksyn puolivälissä
"Turkki puhui muille maille"
Turkki asettui vastahankaan Suomen ja Ruotsin Nato-tiellä ja asetti omia ehtoja jäsenyydelle. Asiantuntijoiden mukaan Turkki puhui Suomen ja Ruotsin kautta muille Nato-maille.
– Nato on organisaatio, jossa päätökset tehdään yksimielisyysperiaatteella. Näin ollen yksikin maa pystyy laittamaan kapuloita rattaisiin. On tärkeä ottaa huomioon kaikkien Nato-maiden näkökulmat. Jens Stoltenberg sanoi, että Nato on nyt ottanut huomioon Turkin huolet terrorismin vastaisessa toiminnassa. Kysymys on oikeastaan siitä, miten muut Nato-maat huomioivat Turkin huolet, Särkkä sanoo.
Haavisto: Jo Naton tarkkailijajäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta – "Olisi aivan mahdoton ajatus, että joku pystyisi väkivalloin estämään Nato-jäsenyyttä tässä vaiheessa"
Aaltolan mukaan Turkin presidentti haluaa korostaa alueellista suurvaltaroolia.
– Siellä on paljon etupiirikahinaa. Ei sovi unohtaa Naton sisäisiä ongelmia, Kreikan ja Turkin välistä vääntöä. Natossa on jäsenmaita, joilla on oma vakaa vahva tahto.
Särkän mukaan sopimus, joka Turkin, Ruotsin ja Suomen välillä tehtiin, sitoo myös Turkkia.
– Turkki on nyt sitoutunut siihen, että se takaa myös Suomen ja Ruotsin kansallista turvallisuutta.
– Turkin rajoilla on ollut epävakautta pitkään ja he haluavat huomiota sille. Sitä huomiota pitää myös antaa, Vanhanen sanoo.