Tästä syystä työmarkkinaneuvotteluista kannattaa olla kiinnostunut

Mutta miksi nyt käynnissä olevat neuvottelut ovat niin tärkeät? Esimerkiksi siksi, että neuvottelut ovat pelinavaaja syksyn muille neuvotteluille ja ne vaikuttavat hallituksen verotuspäätöksiin.

Keskitetty työmarkkinaratkaisu olisi lähellä Tupoa eli tulopoliittista kokonaisratkaisua, joka lopetettiin Suomessa vuonna 2008, jolloin sopimusta ei enää tehty. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto halusi tuolloin, että työehtosopimukset neuvotellaan jatkossa toimialakohtaisesti.

Keskitetystä ratkaisusta ovat neuvotelleet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kuntatyönantajat sekä palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava. On toivottu, että keskitetyllä mallilla suomalaisten yritysten kilpailukyky ja työllisyys saataisiin turvattua paremmin kuin liittokohtaisilla sopimuksilla.

Ensimmäinen esitys hylättiin

Työantajajärjestöt esittivät neuvottelujen tuloksena kertaalleen mallia, jossa palkkatarjous kaksivuotiselle sopimukselle olisi ollut ensimmäisenä vuonna 2,4 prosenttia ja toisena vuonna 1,9 prosenttia.

SAK ja STTK kuitenkin hylkäsivät tämän ehdotuksen. Korkeasti koulutettujen järjestö Akava ei halunnut ottaa kantaa työnantajan palkkatarjoukseen. Se olisi halunnut ensin kuulla, miten hallitus tukisi pakettia veroratkaisuin.

Samalla kun työntekijäjärjestöt hylkäsivät työnantajan esittämän mallin, Metalliliitto ja ammattiliitto Pro antoivat lakkovaroituksen 44 teknologiateollisuuden yritykseen.

Työtaistelu alkaa perjantaina 21. lokakuuta ja päättyy maanantaina 7. marraskuuta, ellei sopimukseen päästä sitä ennen. Lakkoon osallistuisi noin 32 000 palkansaajaa.

Myös Sähköalojen ammattiliitto on jättänyt varoituksen lakosta.

Epävarmassa taloustilanteessa lakot olisivat yrityksille tuhoisia. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden lakko pysäyttäisi lakon kohteena olevien yrityksien lisäksi jalostusketjussa myös monia muita. Teknologiateollisuudessa onkin laskettu, että koko alaa koskeva lakko merkitsisi 55-60 miljoonan euron päivittäistä arvonlisäyksen menetystä koko jalostusketjussa.

Liittokierros arveluttaa

Jos keskitettyä sopimusta ei synny, edessä on liittokierros eli työmarkkinaratkaisuista sovitaan liittokohtaisesti. Muissa Pohjoismaissa työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen rooli on jo lähinnä ohjaileva.

Jos neuvottelut ajautuvat liittokierroksille, liittotasolla voi syntyä kova palkkakilpailu. Tämä olisi asiantuntijoiden mielestä tuhoisaa suomalaisyritysten kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Keskitetyn tuloratkaisun epäonnistuminen voisi johtaa myös siihen, että useat liitot hakevat palkankorotuksia valtakunnansovittelijan toimistosta ja edessä on lisää lakkoja.

Jonossa on muun muassa pankkien, vakuutusalan, lentoliikenteen ja apteekkien kaltaisia aloja. Syksyn aikana sopimukset pitäisi saada myös 430 000:lle kunta-alan palkansaajalle.

Neuvotteluilla on suuri merkitys myös sille, kuinka paljon suomalainen maksaa tulevaisuudessa veroja. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on luvannut veronkevennyksiä vastineeksi keskitetystä työmarkkinaratkaisusta. Hallitus tekee verotusta koskevia päätöksiä vasta sitten, jos keskusjärjestöt saavat asiasta ratkaisun aikaan.

Katso Markus Pirttijoen juttu (Seitsemän uutiset 7.10.2011)