Tarvittaisiinko Suomessa valmiuslakiakin järeämpiä toimia koronakriisiin? Esitimme 6 kysymystä lakiekspertille: "Vireillä olevat hankkeet eivät ehdi tähän hätään"

Samalla suuri osa suositusten noudattamisesta lepää kansalaisten harteilla: maskia tulisi käyttää, mutta se ei ole pakollista. Matkustamista tulee välttää, mutta sekään ei ole täysin kiellettyä. Samaan aikaan päättäjät ovat huolissaan virusvarienttien leviämisestä.

MTV Uutiset kysyi kokeneelta juridiselta asiantuntijalta, ministeri Lauri Tarastilta, olisiko Suomen lainsäädännössä parantamisen ja tiukennuksen varaa kriisin keskellä. 

Miten hyvin Suomen lainsäädäntö toimii koronan kaltaisen kriisiajan keskellä? Tulisiko sen olla ketterämmin muutettavissa? 

On selvää, että tällaista kriisiä ei ole etukäteen osattu arvata. Meillähän on esimerkiksi tartuntatautilaki, jossa on erinäisiä keinoja kuten eristäminen, mutta näitä keinoja ei ole ajateltu lainkaan siihen mittakaavaan, jossa nyt elämme.

Kun tästä selvitään, lainsäädäntöön pitää harkita pysyvämpiä muutoksia, ja tätä työtähän nyt parhaillaan tehdään. Vireillä on monta lakiuudistusta koskien muun muassa ravintoloiden aukioloaikoja ja tartuntatautilain kiristämistä.

Nämä hankkeet eivät kuitenkaan ehdi valmiiksi tähän hätään, koska ne ovat lakihankkeita ja eduskunnassa menee aina oma aikansa, jotta sieltä saadaan vastauksia hallituksen esitykseen.

Lue myös: Kommentti: Lopettakaa turhanpäiväinen näpertely, koronaviranomaiset!

Jos päätöksentekoa tahdottaisiin nopeuttaa, olisiko se mahdollista?

On myöskin niin, ettei useinkaan vallitse riittävää yksimielisyyttä siitä, mitä pitäisi tehdä. Meillä on valmiuslaki, joka oli jo kerran käytössä viime keväänä. Sen turvin voidaan tehdä monennäköisiä toimenpiteitä, kuten määrätä liikkumisrajoituksia.

Se on aika ankara laki. Jos se tahdottaisiin nyt ottaa uudelleen käyttöön, toimittaisiin samoin kuin viime keväänä. Valmiuslaki on reitti, jota pitkin voidaan halutessa edetä nopeasti.

Kyseessä on kuitenkin poikkeuslaki. Sitä ei pidä käyttää kuin silloin, kun tilanne on todella poikkeuksellinen. 

Lue myös: Saarikko myöntää, että THL:n uudet suositukset voivat ihmetyttää: "Moni on väsynyt, moni yritys on ahtaalla ja moni kokee rajoitukset epäoikeudenmukaisina"

Lienee siis turha valittaa päätöksenteon hitaudesta, jos tahdomme tämänkaltaisessa demokratiassa elää?

On tietenkin näinkin. Kysymys on siitä, miten voimakkaat rajoitukset lopulta vaikuttavat. On erittäin voimakas juttu, jos vaikka maakunnasta ei voi poistua muualle maahan.

On harkittava, miten pitkälle tällaisia toimenpiteitä on pakko toteuttaa. On poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä miettiä, miten tällaiseen tilanteeseen suhtaudutaan.

Onko valmiuslain käyttöönotto riittävä keino kriisitilanteessa vai pitäisikö Suomessa olla kovempaakin lainsäädännöllistä vipuvartta käytössä?

En ole asiaan perehtynyt kovin syvällisesti, mutta minusta valmiuslaki on kyllä vahva laki ja siellä on joukko radikaaleja keinoja. Tällaiseen tilanteeseen ei ole olemassa yksinkertaista, yksioikoista, helppoa mallia.

Koronan takia sairaalahoidossa on nyt vain noin 130 henkilöä, joista teholla kolmisenkymmentä. Eli tällä puolella lukumäärät ovat suhteellisen pieniä tällä hetkellä. Tietenkin tarttumisvaihe on nyt aika vahva, mutta nyt ei ole jouduttu niin vakaviin seuraamuksiin.

Lue myös: Rajoitetaanko ravintoloiden toimintaa jo tulevana viikonloppuna? MTV seuraa suoraa lähetystä ravintoloita koskevista rajoituksista

Miten vaikeaksi tasapainoiluksi poliittista sääntelytyötä voi luonnehtia, kun pitää huomioida ihmisten elinkeinot ja samalla yleisvaarallisen tartuntaudin aiheuttama vaara?

Se on vaikeaa tasapainoilua. Tiedämme hyvin, että monet elinkeinoharjoittajat ovat suurissa vaikeuksissa ja vastustavat uusia rajoituksia. 

Täytyy huomioida myös, että rajoitustoimien vuoksi tänä vuonna ei ole esimerkiksi juurikaan ollut influenssatartuntoja, vaan tapahtunut radikaali lasku. Tällainen puoli terveystilanteesta on parantunut. Tietenkin influenssa on paljon kevyempi juttu kuin koronaepidemia, eikä niitä voi vertailla, mutta tällainenkin kannattaa ottaa huomioon.

Lue myös: HUS: Koronatartunnat ovat Uudellamaalla huolestuttavassa nousussa – "Hiihtolomalla ei kannata lähteä bilettämään"

Torstaina käytiin keskustelua THL:n ehdotuksesta, jonka mukaan ravintolat pitäisi sulkea kolmeksi viikoksi pääkaupunkiseudulla. Sosiaali- ja terveysministeriö torppasi asian ja kertoi, ettei ravintoloiden sulkeminen edes väliaikaisesti ei ole mahdollista, koska tarvittavaa säädöspohjaa ei ole. Kansalaisten näkökulmasta tällainen spekulointi voi tuntua sekavalta. Millaisia ajatuksia esimerkiksi tämä herättää?

Erilaisia, keskenään ristikkäisiä näkökantoja on olemassa. THL on asiantuntija, joka antaa oman ehdotuksena, mutta se ei ole kuitenkaan välttämättä se mitä toteutetaan. Poliittisessa päätöksenteossa joudutaan huomioimaan ei vain terveysnäkökohtia, vaan elinkeinoelämää ja firmojen elinkelpoisuutta. Esille tulee monta muutakin näkökohtaa kuin pelkkä terveys.

On ymmärrettävää, että ihmiset tahtovat yksinkertaisia ratkaisuja, mutta kun asia on monimutkainen, niin siihen ei ole yksinkertaista ratkaisua.

Lue myös: Kansliapäällikkö MTV Uutisille: Ministeriössä ei pidetä mahdollisena ravitsemusliikkeiden sulkemista: "Meillä ei ole säädöspohjaa sulkea ravitsemusliikkeitä väliaikaisesti"