Saako sakot, jos rikkoo koronarajoituksia tai ei noudata suosituksia? Kuka sulkee koulut, kuka ravintolat? MTV Uutiset kysyi, asiantuntija vastasi

5:59
Mikä on kiihtymisvaihe ja kuka päättää uusista rajoituksista? Näytämme videolla, miten korona-Suomi toimii.

Päättääkö hallitus? Sanooko kunta tai kaupunki viimeisen sanan? Onko päätöksen takana aluehallintavirasto?

Tampereen yliopiston apulaisprofessori ja valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen vastasi MTV:n kymmeneen suoraviivaiseen kysymykseen ja kahteen jatkokysymykseen koronavirusrajoituksista ja -suosituksista.

Kuka sulkee koulut?

Pauli Rautiainen (PR): Jos kyse on koulun sulkemisesta tartuntatautitilanteesta, silloin koulujen sulkemisesta päättää tartuntatautilain nojalla kunta omalla alueellaan ja aluehallintovirasto kuntaa suuremmalla alueella, epidemiologisen tiedon perusteella.

Kuka sulkee ravintolat?

PR: Ravintoloiden rajoituksista on tällä hetkellä voimassa eduskunnan säätämä määräaikainen erillislaki. Lähtökohtaisesti asia kuuluu eduskunnalle. Tähän lakiin liittyvällä asetuksella on annettu valtioneuvostolle tiettyä toimivaltaa, jolla se voi eduskunnan kesällä sille antamissa puitteissa tehdä omia rajoituksiaan. Kun määräaika on kulunut, valta palaa eduskunnalle kokonaan.

Kuka päättää kokoontumisrajoituksista?

PR: Kokoontumisrajoituksilla viitataan yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten rajoittamiseen. Näistä päättävät kunta omalla alueillaan ja aluehallintovirasto kuntaa suuremmalla alueella.

Sen lisäksi elinkeinonharjoittajalla itsellään on mahdollisuus asettaa erilaisia rajoituksia, jos hän sellaisen kokee tarkoituksenmukaiseksi ja rajoitusten asettaminen ei ole syrjivää. Muut toimijat eivät voi asettaa rajoituksia eikä muunlaisia tilaisuuksia voida rajoittaa. 

Kuka päättää maskisuosituksista?

PR: Suositukset ovat vailla oikeudellista merkitystä olevia asioita. Kuka tahansa saa suosittaa toista ihmistä. Suosituksen antamisessa ei ole kyse päättämisestä.

Kuka päättää maskien käytöstä paikkakunta-/aluekohtaisesti?

PR: Maskien käytöstä ei voida määrätä oikeudellisesti velvoittavasti. Tällaista toimivaltaa ei ole lailla säädetty kenellekään. Tähän muodostaa toki poikkeuksen  esimerkiksi se, että on joukko sellaisia töitä, joissa käytetään tavallisestikin erilaisia suojavälineitä. Tällöin asia jäsentyy ikään kuin suojavälineiden käyttöön normaalistikin liittyvien sääntöjen mukaisesti.

Mutta jos sivuutamme tämän asian, maskien käyttöön ei voida velvoittaa.

Kuka päättää mahdollisista rajojen sulkemisista?

PR: Tähän liittyvä toimivalta on sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Laajakantaiset ja periaatteellisesti merkittävät asiat kuuluvat valtioneuvoston yleisistunnolle. Viime kädessä eduskunta päättää säätämällä lainsäädäntöä, mihin puolestaan vaikuttaa EU-tason sääntely. 

Kuka päättää ravintoloiden aukioloaikojen rajoituksista?

PR: Ravintolatoimintaan liittyvät rajoitukset liittyvät kaikki määräaikaiseen erillislainsäädäntöön. Vastaus on siis sama kuin edelliseen ravintola-aiheiseen kysymykseen.

Kuka päättää urheilu- ja kulttuuritapahtumien, kuten jääkiekko-otteluiden ja konserttien rajoituksista?

PR: Kun kyse on yleisötilaisuuksista, vastaus on sama kuin kokoontumisrajoituksia koskevaan kysymykseen. Kun kyse on muista kuin yleisötilaisuuksista, kenelläkään ei ole niihin liittyvää toimivaltaa. Yleisötilaisuuden määritelmä on se, että esimerkiksi jalkapallo-ottelu stadionilla on yleisötilaisuus: sinne myydään pääsylippuja ja siellä on katsomo.

Jos taas joukko kaveruksia päättää järjestää lähinurmella neljän joukkueen yhteisen potkupallopäivän, se ei ole yleisötilaisuus eikä sitä voida rajoittaa. Oikeudellinen avain on siis yleisötilaisuuden käsite.

Kuka voi puuttua rajoitusten rikkomiseen tai suositusten noudattamatta jättämiseen?

PR: Jos puuttumisella tarkoitetaan oikeudellista puuttumista, huomattava osa annetuista rajoituksista on sellaisia, ettei niissä ole minkäänlaista sanktiouhkaa. Ne tulevat valvottavaksi poliisin normaalilla valvonnalla ja erilaista valvontaviranomaisten normaalilla valvonnalla. Jos esimerkiksi joku havaitsee, että koulussa, joka on määrätty suljettavaksi, annetaan opetusta, niin aluehallintovirasto valvoo koulujen toimintaa.

Valtaosaan rajoituksista ei liity mitään erityisiä valvontamekanismeja eikä erityisiä sanktioita. On kuitenkin joitakin tekoja, joihin liittyy jonkinlainen sanktiouhka. 

Mitä ovat nämä teot, joihin liittyy sanktiouhka?

Esimerkiksi karanteenin rikkominen tulee käsiteltäväksi terveydensuojelurikkomuksena. Kun keväällä oli valmiuslaki voimassa ja Uudenmaan rajat suljettiin, sen rajoituksen rikkominen tuli sanktioitavaksi valmiuslakirikkomuksena. Lähtökohtaisesti kyse on kuitenkin kehotuksista, joihin ei liity sanktiouhkaa.

Suositus taas on luonteeltaan ei-oikeudellinen. Suositusta ei valvota oikeudellisin konstein. Esimerkiksi poliisilla ei ole toimivaltaa suosituksen valvontaan. Se on tärkeää huomata. Suosituksen rikkominen ei ole missään tapauksessa oikeudellisesti sanktioitavaa.

Esimerkiksi suosituksenomaisiin omaehtoisiin karanteeneihin ja vastaaviin ei liity mitään pakkoa. Niitä ei ole pakko noudattaa eikä niitä saa valvoa. Ihmiseen, joka ei noudata niitä, ei saa kohdentaa mitään oikeudellisia keinoja eikä häntä saa syrjiä sen perusteella, että hän ei noudata suositusta.

Tätä haluaisin korostaa. Ihmisten syrjintä sen perusteella, noudattavatko he vapaaehtoista suositusta vai eivät, on luonnollisestikin kiellettyä.

Jotkut tahot ovat ikään kuin ottaneet tämän valvonnan omiin käsiinsä ja alkaneet harjoittaa kontrollia näihin suosituksiin liittyen. Sitä kautta meillä on alkanut esiintyä tilanteita, joissa henkilöt tulevat työpaikallaan, vapaa-ajallaan, lähiympäristössään, elinkeinonharjoittamisessa tai vaikkapa palveluiden hankinnassa syrjityksi sen perusteella, miten he suhtautuvat suosituksiin.

Esimerkiksi maskia käyttämättä jättävien henkilöiden syrjintä on sellainen oikeudeton asia, jota meillä tällä hetkellä yhteiskunnassa esiintyy. Tämä on juuri se ongelma. Mikään ei estäisi lainsäätäjää säätämästä tartuntatautilakiin esimerkiksi maskin käyttöön liittyviä pykäliä.

Mutta niin kauan, kuin lainsäätäjä ei ole tällaista säätänyt, me lähdemme siitä, että mitään velvoitteita ei ole ja henkilöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti, riippumatta siitä, miten he näihin suosituksiin suhtautuvat. Tämä on yksi tematiikka, joka on alkanut hämärtyä. Ainakin osa ihmisistä on suhtautunut hyvinkin tiukasti siihen, että kanssaihmiset noudattavat suosituksia.

Lähtökohtaisesti ihmisten vapauteen kohdistuvista rajoituksista päättäminen kuuluu eduskunnalle, normaaliin lainsäädäntömenettelyyn. Meillä on eduskunta koolla ja eduskunta voi tarvittaessa nopeastikin tarvittavia lakiasioita säätää ja päättää.

Normaalissa oikeusvaltiossa me todella odotamme, että joku päättää.

Onko esimerkiksi koulujen tai ravintoloiden sulkemisesta edes mahdollista tällä hetkellä päättää ilman lakimuutoksia?

PR: Kyllä on. Koulujen sulkemisesta säätää tartuntatautilaki. Perusopetuksen etäopetukseen liittyvistä kysymyksistä on myös säädetty lisää pykäliä kevääseen verrattuna.

Ravintoloiden osalta säädettiin loppukeväästä määräaikainen laki. Lain voimassaoloaikana ravintoloihin kohdistuu rajoituksia, parhaillaankin. Näiden rajoitusten ankaruudessa eduskunta antoi valtioneuvostolle hiukan liikkumatilaa. Eduskunta voi normaalisti säätää lain.

Oikeastaan, moniin esittämiisi kysymyksiin voi vastata, että normaalisti yksilöiden oikeuksiin puuttuvista asioista säädetään lailla. Eduskunta päättää niistä normaalissa menettelyssä. Eduskunta on koolla ja päättää. Jos eduskunta on päättänyt, että jollakulla on toimivaltaa, niin sen jonkun on sitä käytettävä.

Meillähän on nyt yleisötilaisuuksien kohdalla on muodostunut keväästä lähtien epäselvyyttä siksi, että valtioneuvoston ja ministerien tasolta on viestitty näistä asioista, vaikka eduskunta on päättänyt, että nämä asiat kuuluu ratkaista kunnissa ja aluehallintovirastoissa. Ja kuntien ja aluehallintovirastojen kuuluukin ratkaista asioita ja heidän kuuluukin käyttää heille kuuluvaa toimivaltaa.

Nähdäkseni meidän voimassa oleva lainsäädäntömme tarjoaa hyvän keinovalikoiman asioista päättämiseen, mutta meillä on koko joukko sellaisia asioita, joiden täsmentäminen lain tasolla olisi tarpeen. Maskikysymys on yksi hyvä esimerkki niistä.

Meidän pitäisi säätää laki, jossa annetaan esimerkiksi aluehallintovirastoille tai kunnille mahdollisuus säätää rajoituksia, joiden avulla oleskelu ja liikkuminen silloin, kun se on välttämätöntä, on sallittua vain, jos käyttää maskia.

Pitäisi antaa kunnalle oikeus määrätä, että jos maskin käyttäminen joukkoliikenteessä on tartuntataudin torjumisen kannalta välttämätöntä, maskia on joukkoliikenteessä käytettävä. Meidän pitäisi säätää laki niin, että jollakin viranomaisella on toimivalta ryhtyä toimiin, kun se on välttämätöntä.

Yksi syy, miksi näin ei ole tehty, on varmaan se, että on haluttu pysyä mukana "valtioneuvosto suosittaa" -keskustelussa. Se on varmaan monella tapaa ollut ihan hyvä niin sanotusti pehmeänä puuttumisena.

Mutta toisaalta, nyt kun vaikuttaa siltä, että asiat eivät ole mihinkään katoamassa ja elämme näiden rajoitusten kanssa enemmän tai vähemmän, olisi hyvä saada asiat kuntoon, jotta voimme taklata niitä ongelmia, joita seuraa siitä, että jotkut ihmiset ottavat esimerkiksi maskisuositusten noudattamisessa valvontaoikeuden omiin käsiinsä.

Mitä pidempään elämme erinäköisten asioiden kanssa, sitä tärkeämpää olisi, että tämä mekaniikka olisi selkeää. Kysymys ei ole monimutkaisista asioista. Jo keväällä tunnistimme sen, että tartuntatautilaista puuttuvat maskin käyttöön liittyvät pykälät.

Kiinnostavaa on se, että sen sijaan, että valtioneuvosto olisi ryhtynyt lainsäädäntötoimiin säätääkseen hyvin teknisen pykälän pöytälaatikkoon, olemme jatkaneet ikään kuin vellontaa asian kanssa. Siksi kai päättäminen on epäselvää, kun sitä ei ole vielä riittävästi selvennetty kaikissa kohdissa. Sen selkeyttäminen sinällään olisi helppoa. Nämä eivät ole vaikeita asioita.

Minkä takia näitä asioita ja pykäliä ei ole selvennetty?

Tämä on kysymys, joka sinun on esitettävä poliitikoille.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja