Tanskalaispoliitikon mukaan Venäjän ydinaseuhittelulle on saatava loppu.
Tanskan konservatiivisen kansanpuolueen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Rasmus Jarlov herätti viime viikolla kohua Tanskan Yleisradion DR:n Verdenssituationen med Clement -ohjelmassa (suomeksi maailmantilanne Clementin kanssa) ydinasepuheillaan.
Jarlov sanoi ohjelmassa, että EU:lla pitäisi olla omat ydinaseet siinä missä Natolla ja Venäjälläkin.
Jarlovin mukaan Yhdysvallat ei suinkaan ole Euroopan vihollinen, mutta "on erittäin ilmeistä", että maa ei ole enää valmis vaarantamaan omia henkiään tai ydinaseitaan Euroopan puolesta, niin kuin "vanhoina päivinä".
– Piditpä siitä tai et, tämä on seurausta siitä, että Yhdysvallat kääntää selkänsä Euroopalle ja muille liittolaisilleen, Jarlov kommentoi aihetta myöhemmin vielä viestipalvelu X:ssä.
Tanskan ja Yhdysvaltojen kiristyneet suhteet saivat myös lisäpontta viime viikolla, kun Tanskan sotilastiedustelupalvelu
nimesi vuosittaisessa uhka-arviossaan
Yhdysvallat ensimmäistä kertaa uhkaavakasi turvallisuusriskiksi.
Raportissa todettiin, että Yhdysvallat käyttää nyt "taloudellista ja teknologista vahvuuttaan vallankäytön välineenä, myös liittolaisiaan ja kumppaneitaan kohtaan".
Trump on kiinnostunut Tanskan Grönlannista ja uhitellut ottavansa sen haltuun "tarvittaessa sotilaallisin toimin".Copyright Notice: Copyright (c) 2025 Splash News. No use without permission.
"Yhdysvaltojen uhkaa vaikea sivuuttaa"
Tavoitimme Jarlovin, joka kertoo MTV Uutisille, että Yhdysvaltojen ja Tanskan välirikko on seurausta ennen kaikkea Grönlannin tilanteesta, johon Yhdysvallat on osoittanut lisääntynyttä kiinnostusta.
– Ei ole mitään muuta maata, joka haluaisi ottaa alueita Tanskasta. SIksi Yhdysvaltojen uhkaa Tanskaa kohtaan on vaikea sivuuttaa, Jarlov kertoo.
Jarlovin mukaan maiden välinen suhde oli ennen Trumpin tuloa hyvin läheinen.
Maat ovat sotineet rinta rinnan miltei kaikissa suurissa Yhdysvaltojen johtamissa sodissa viimeisen 80 vuoden aikana Koreasta Afganistaniin, Iraniin ja muihin paikkoihin.
– Joe Biden oli hyvin lojaali eurooppalaisille liittolaisilleen. Nyt on tapahtunut valtava muutos ja odotamme sen oleva pysyvää. Se on kuin kolikonheittoa: on 50 prosentin mahdollisuus, että seuraava on taas Trumpin kaltainen presidentti, hän pohtii.
Mutta keneen Tanska voi tällä hetkellä luottaa? Jarlovin sanojen mukaan parhaat liittolaiset löytyvät läheltä.
– Pohjoismaat ovat lähiliittolaisiamme. Mutta väkilukumme ei riitä todelliseksi globaaliksi voimaksi. Siksi meidän on liittouduttava muiden Euroopan maiden kanssa vieläkin tiiviimmin. EU on nyt se, josta haemme turvaa ja tukea.
Jarlov ylistää Suomea ja kertoo, että Tanskan rooli on tukea Suomea.
– Suomi on erinomainen kumppani ja myös etulinjan valtio. Näemme, että meidän rooli on tukea Suomea, sillä teillä on pitkä raja Venäjän kanssa.
Jarlov on toiminut aikaisemmin myös Tanskan elinkeinoministerinä.
Venäjän ydinaseuhittelulle loppu: "Tarvitsemme omat ydinaseet"
Jarlov näkee, että Venäjän toistuva uhittelu ydinaseilla häiritsee tällä hetkellä Euroopan turvallisuutta ja saa Euroopan maita pidättelemään tukeaan Ukrainalle.
Uhittelu on hänen mukaansa saatava loppumaan. Tehokkain keino on Jarlovin mielestä juuri omien ydinaseiden hankkiminen.
– Venäjä on pelotellut Euroopan kansalaisia ja poliitikkoja niin, että apua Ukrainalle on hillitty. Omat ydinaseet ovat ainoa tehokas keino. EU ja pohjoismaat tarvitsevat omansa, jotta emme ole koko ajan alttiita Venäjän kiristykselle.
Mutta miksi EU tarvitsee omat ydinaseet, kun moni Euroopan maa (Tanska mukaan lukien) kuuluu jo Natoon ja sen ydinasesateenvarjon alle?
Jarlovin mukaan on totta, että Nato "virallisesti" suojaa siihen kuuluvia maita, mutta kauhuskenaariossa se voisi asettaa tietyt maat vaikeaan asemaan.
– Kuvitellaan tilanne, että Venäjä hyökkäisi jotakin Nato-maata vastaan: Pitäisikö Naton asettaa muun muassa Lontoo tai Pariisi vaaraan suojellakseen esimerkiksi Suomea, Baltian maita tai Tanskaa?
Jarlovin mukaan omat ydinaseet on uskottavampi ratkaisu, ja se suojaisi kaikkia maita, eikä "vain muutamaa ydinasevaltiota".
– Kontrollin täytyy olla jaettu, jotta pelote on uskottava. Ydinaseiden hallinnan on oltava tiukkaa, mutta niiden käytön uskottavaa. Jos EU:lla olisi ollut muutama vuosi sitten uskottava ydinasepelote, emme olisi pelänneet tukea Ukrainaa.
Yhdysvaltalaisupseeri kantamassa ydinasesalkkua, jota myös kutsutaan nuclear footballiksi (suomeksi ydinjalkapallo).
Sanoista tekoihin
Mutta miten tällainen suunnitelma toteutettaisiin käytännössä?
Jarlov ei ole omien sanojensa mukaan kehitellyt ideaansa "komentorakenteen tasolle", eikä hänen ajatuksissaan Pohjoismaat aloittaisi omaa ydinaseen kehittämisohjelmaansa, vaikka hänen mukaansa esimerkiksi Tanskalla ja Ruotsilla olisi siihen täysi valmius ja osaaminen.
Sen sijaan Jarlov kertoo, että esimerkiksi Ranska voisi siirtää osan ydinaseistaan muihin EU-maihin, jotta ne eivät suojaisi vain Ranskaa.
Jarlovin mukaan on Ranskan etujen mukaista, että vastuuta jaetaan muiden maiden kesken.
– Ranska on hyvin haavoittuvassa asemassa, sillä sen ydinasesuoja on vain heidän vastuullaan. Jos Venäjä hyökkäisi huomenna Kööpenhaminaan, pommittaisiko Ranska silloin Moskovaa? Jos näin tapahtuisi, Venäjä todennäköisesti pommittaisi Pariisia.
Asiasta on käyty Ranskassa jo keskusteluakin. Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti keväällä, että maan ydinasesateenvarjon voisi ulottaa tulevaisuudessa koko Euroopan turvaksi.
Jarlov kertoo, että ydinaseet eivät poissulkisi kaikkia mahdollisia tulevia konflikteja, mutta ne vahvistaisivat roimasti EU:n neuvotteluasemaa tilanteessa, jossa esimerkiksi Venäjä hyökkää toiseen maahan.
– Ydinaseet vaikuttavat sodan kulkuun, vaikka niitä ei ole käytetty. Ydinaseet ovat puolustusta varten, niitä ei tarvita kovin montaa.
Mutta miten suurvallat Yhdysvallat ja Venäjä reagoisivat tähän peliliikkeeseen?
– Heidän täytyy ymmärtää, että tekisimme tämän itsemme suojelemiseksi, Jarlov tiivistää.
Juho Lauri työskentelee MTV Uutisissa videotuottajana sekä uutistoimittajana.
Videotuottajana Juho Lauri vastaa uutispäivästä videokerronnan keinoin MTV Uutisten digitaalisilla alustoilla. Toimittajana hän on erikoistunut videovetoisiin uutisiin sekä suoriin lähetyksiin ja tutkiviin aiheisiin laajassa mittakaavassa.
