USA:n ja Venäjän välinen ydinsopu historiaa | MTV Uutiset
USA:n ja Venäjän ydinasesopu on historiaa – ja sillä on seurauksia
1:43Katso video: Tämä START-sopimuksen raukeamisesta voi seurata.
Julkaistu 04.02.2026 19:23
Sanna Voltti
sanna.voltti@mtv.fi
Maailma siirtyy uuteen asentoon ydinasesopimuksen rauettua.
Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ydinaseiden määrää rajoittava START-sopimus raukeaa torstaina.
Kyseessä on viimeisin useista ydinaseiden valvontasopimuksista maiden välillä kylmästä sodasta lähtien. Edeltävät sopimukset ovat olleet nimeltään SALT, SALT II, START I ja START II
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev allekirjoittivat "Uusi Start" -sopimuksen huhtikuun 8. päivä vuonna 2010 Prahassa, Tshekissä.
Siitä tuntuu olevan ikuisuus.
Kymmeneksi vuodeksi tehty sopimus sai jatkoa vuonna 2021, kun presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin sopivat viiden vuoden jatkoajasta.
Sen jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja alkoi rikkoa Uusi START -sopimusta vuonna 2023 kuitenkaan kokonaan siitä irtaantumatta.
Ulkopoliittisen instituutin Suomen ja Pohjois-Euroopan turvallisuuden tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan sopimuksen päättymisestä ei pidä olla heti huolissaan, mutta valitettavaa se on.
– Mitään ydinasekriisiä ei ole odotettavissa. Tietysti se kertoo tästä ajasta, että nyt ollaan ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin tilanteessa, jossa maailman ydinasearsenaaleja ei mikään sopimus rajoita, Lavikainen sanoo.
Lavikaisen mukaan isoimmat käytännön vaikutukset sopimuksen raukeamisesta on jo nähty sen jälkeen, kun Venäjä lakkasi noudattamasta sopimusta laiminlyömällä tarkastuskäyntejä ja tietojenvaihtojen menettelyä.
Yhdysvaltojen tietämys Venäjän ydinasearsenaalista on jo supistunut jo sopimuksen voimassa ollessa Venäjän laiminlyöntien vuoksi ja nyt, sopimuksen loputtua, supistuu entisestään.
Lavikaisen mukaan suurta ydinaseiden valmistuspiikkiä tuskin nähdään, koska ainakaan Yhdysvalloilla kapasiteettia ei juuri ole. Jotain liikkeitä voidaan silti odottaa.
– Sopimus on rajoittanut käyttövalmiiden ydinaseiden määrää, mikä tarkoittaa sitä, että on ihan odotettavissa, että esimerkiksi Yhdysvallat alkaa jollakin aikavälillä siirtämään ydinkärkiään varastoista kantolaitteisiin, eli pääasiassa ohjuksiin, Lavikainen sanoo.
Lavikaisen mukaan Yhdysvallat voisi käyttövalmiina olevien ydinkärkien määriä lisäämällä toteuttaa tarvittaessa paremmin strategiaansa sekä Venäjää että Kiinaa vastaan.
– Ja Venäjä tietysti voi vastata tähän omalla tavallaan.
Vaikka huolestua ei pitäisi, Venäjän puolelta Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi tiistaina, että "pian maailma on vaarallisemmassa tilanteessa kuin se on ollut tähän asti" ja entinen presidentti, nykyinen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Medvedev sanoi sunnuntaina, että välitön katastrofi ei ehkä tapahdu, mutta huolissaan pitäisi olla.
Jos Venäjä olisi huolissaan, se ei olisi rikkonut sopimusta
Venäjä ehdotti Yhdysvalloille aiemmin sopimuksen jatkamista vuodella, johon Yhdysvallat ei vastannut, koska Venäjä ei täyttänyt sopimuksen perusehtoja eikä ehdotus olisi palauttanut todellista asevalvontaa.
– Venäjä yrittää laittaa tämän sopimuksen päättymisen Yhdysvaltojen syyksi. Mutta jos Venäjä olisi kovin huolissaan tästä aihepiiristä, niin he eivät olisi rikkoneet tätä sopimusta kolme vuotta sitten, vaan pitäytyneet sovituissa asioissa, Lavikainen sanoo.
– Enemmänkin tässä näyttää olevan kyse heidän propagandastaan, jolla yritetään pelotella länsimaita ydinsodan uhkalla, kuten Venäjä on tässä tehnyt koko Ukrainan sodan ajan, hän jatkaa.
Yhdysvalloilla ei ole pohjimmillaan edes halua jatkaa sopimusta sellaisenaan. Kun nykyinen sopimus neuvoteltiin ja allekirjoitettiin 2010, Yhdysvallat ja Venäjä suuntasivat strategiansa toisiaan vastaan. Sittemmin Kiina on alkanut voimakkaan ydinasevarustelun.
– Mikä taas tarkoittaa sitä, että Yhdysvalloissa on arvioitu, että ne määrät mitä sovittiin noudatettavaksi Venäjän kanssa eivät enää riitä siihen, jos huomioon pitää ottaa myös Kiina. Tämä on pohjimmillaan se syy, miksi Yhdysvallat ei ole kiinnostunut pitäytymään nykyisissä määrissä. Se ei ole edes Donald Trumpin hallinnon linja vaan myös Bidenin hallinnon loppuvuosina tehtiin tällainen arvio.
Sopimusta Kiinan kanssa tuskin tulee
Sopimus, jossa Kiina olisi myös mukana, olisi Lavikaisen mukaan vakautta antava, mutta ei näillä näkymin mahdollinen.
– Kiina ei ole ilmaissut minkäänlaista valmiutta osallistua ydinaseiden määrien rajoituksiin, eikä varmaan ole odotettavissa, että se suostuisi, koska sillä on varustelu käynnissä.
Suurempi este vakaalle ydinasetilanteelle johtuu jännittyneestä geopoliittisesta tilanteesta.
– Osapuolet ovat tyytymättömiä siihen, ennen kaikkea Venäjä, joka haluaa ratkaista Ukrainan sodan haluamallaan tavalla ja toisaalta Kiina haluaa palauttaa Taiwanin yhteyteensä.
Kunnes kaikki ovat tyytyväisiä, osapuolilla tuskin on halua rajoittaa oman sotilaallisen mahtinsa määrää.
