Pääministeri Orpo on tyytyväinen Ranskan avaukseen ydinasepelotteen mahdollisesta laajentamisesta Eurooppaan.
Euroopan oman ydinasepelotteen kehittämisestä tulee keskustella, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.)
Orpo on tyytyväinen siihen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on väläyttänyt maan ydinasepelotteen laajentamista muihin Euroopan maihin.
– Minusta on hyvä, että avaus on tehty, Orpo sanoo MTV:n Uutisextrassa.
– Kun meillä on Euroopassa kaksi ydinasemaata, eli Britannia ja Ranska, on mielestäni hyvä käydä keskustelua siitä, voidaanko Naton eurooppalaisen pilarin tarpeeseen kehittää eurooppalaista ydinasepelotetta. Tämä on vasta keskustelua, mutta minusta se on paikallaan.
Orpo: Yhdysvaltoihin voi yhä luottaa
Macronin ehdotuksen taustalla on huoli Yhdysvaltojen muuttumisesta yhä epävarmemmaksi liittolaiseksi.
Tällä hetkellä Naton yhteisen puolustuksen pelote nojaa viime kädessä Yhdysvaltojen ydinaseisiin.
Macronin mukaan Euroopan tulee kuitenkin varautua siihen, että Yhdysvallat ei pysyttelisikään Euroopan rinnalla. Myös osa tutkijoista ja poliitikoista on sanonut suoraan, että Yhdysvallat ei ole enää luotettava liittolainen.
Orpo sanoo yhä luottavansa Yhdysvaltoihin.
– Kaikesta siitä huolimatta, mitä olemme viime päivinä ja viikkoina lukeneet ja nähneet, niin Yhdysvallat on Euroopan tärkein liittolainen ja kauppakumppani. Ja Naton johtava maa.
Voiko Suomi siis yhä täysin luottaa siihen, että Yhdysvallat on sitoutunut Naton viidenteen artiklaan, eli yhteiseen puolustukseen?
– Yhdysvallat on sitoutunut Natoon ja Naton viidenteen artiklaan. Mutta näemmehän me, että Yhdysvallat on muuttunut, ja muuttuu nopeasti. Siksi Euroopan omaa puolustuskykyä tulee vahvistaa nopeasti ja voimakkaasti, mutta osana Natoa, Orpo sanoo.
Euroopan puolustusta ei voi laskea Yhdysvaltojen varaan
Yhdysvallat ei ole lähdössä Natosta, mutta se tulee silti vähentämään läsnäoloaan Euroopassa, Orpo sanoo.
Siksi viimeistään kymmenen vuoden päästä Euroopan tulee Orpon mukaan olla sotilaallinen suurvalta, joka kykenee itse huolehtimaan omasta puolustuksestaan.
Vielä tällä hetkellä Eurooppa on käytännössä riippuvainen Yhdysvaltojen sotilaallisesta tuesta.
– Mutta emme voi laskea sen varaan, että Yhdysvallat on ikuisesti hoitamassa Euroopan puolustusta, Orpo sanoo.
Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi EU-maiden johtavat päättivät torstaina uudesta 150 miljardin euron rahoitusvälineestä puolustuksen vahvistamiseksi.
Kyse on EU-komission ottamasta lainasta, jota voitaisiin myöntää edelleen jäsenmaille puolustusmenoihin tai Ukrainan tukemiseen.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kuitenkin puhunut jopa 800 miljardin euron lisäpanostuksista puolustukseen.
Orpo selventää, että kyse on arviosta, jonka mukaan EU:n 150 miljardin euron rahoitusväline vauhdittaisi myös yksityisiä investointeja siten, että puolustusinvestoinnit nousisivat yhteensä yli 800 miljardiin euroon.
– Tässä on taustalla EU-komission laskukaava. Eli kun laitetaan julkista rahaa puolustusinvestointeihin, se toimii vipuna yksityiselle rahoitukselle.
Keväällä päätöksiä puolustusmenojen kasvattamisesta
Useat EU-maat ovat jo ilmoittaneet lisäävänsä puolustusmenojaan Venäjän sotilaallisen uhan, ja Naton kasvavien puolustusmenovaatimusten vuoksi.
Esimerkiksi Tanska aikoo nostaa puolustusmenonsa yli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta tämän ja ensi vuoden aikana.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi viikko sitten MTV:lle, että Naton puolustusmenotavoite tulee nousemaan yli kolmeen prosenttiin.
Orpo ei suostu arvioimaan tarkkoja lukuja tai sitä, millä aikavälillä Suomen puolustusmenot voisivat nousta yli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Hän kuitenkin sanoo, että puolustusmenojen lisäämisestä tullaan päättämään jo kevään puoliväliriihessä.
– En ota kantaa numeroihin, mutta pidän aika selvänä, että tulemme linjaamaan puolustusmenojen kasvattamisesta tuleville vuosille. Se on välttämätöntä sekä Venäjän uhan, että Naton kasvavien vaatimusten vuoksi.
Samalla hallitus aikoo pitää kiinni velkatavoitteestaan eli velkasuhteen kasvun pysäyttämisestä vuoteen 2027 mennessä. Siksi puolustusmenojen rahoittamiseksi lisäsäästöjä voidaan joutua tekemään muualta.
– (Valtion) budjetti on edelleen lähes 90 miljardia euroa. Jos tarvitaan lisäsäästöjä, niin kyllä ne sieltä löytyvät. Mutta koko ajan se tulee hankalammaksi, Orpo sanoo.
Katso koko haastattelu MTV Katsomosta.
MTV:n Uutisextra Katsomossa jo perjantai-iltaisin, ja MTV3-kanavalla lauantaina kello 19.10.