Liikenneonnettomuus on liikennelääketieteen professorin mukaan moniriskinen ilmiö, jota ei voi hallita vain yhdellä muuttujalla, kuten nopeudella. Silti Suomen liikennevalvonta on varsinkin liikkuvan poliisin lopettamisen jälkeen keskittynyt hänestä liikaa nopeuden automaattiseen pistevalvontaan monen muun muuttujan ja tien päällä tapahtuvan valvonnan kustannuksella.
Liikennelääketieteen professori Timo Tervo on julkisuudessa kritisoinut näkyvästi maamme liikennevalvonnan nykytilaa.
Tervon mukaan valvonnan toteuttamisessa on menty pitkälti sieltä, missä aita on matalin, ja valvonta pyörii liian paljon pienten ylinopeuksien automaattivalvonnan ympärillä törkeiden ylinopeuksien lisääntyessä. Tervo näkee tilausta ennaltaehkäisevälle työlle sekä paremmalle, monipuolisemmalle ja koordinoidummalle tiedottamiselle.
– Suomen valvonta on näytetysti epäonnistunutta. Meitä yli kaksi kertaa turvallisemmat Ruotsi ja etenkin Norja käyttävät eri strategiaa ja sakottavat automaattivalvonnasta alle puolet Suomen luvuista. Liikennevalvonnan strategiaa tai liikenneturvallisuussuunnitelmaa ei ole vuosiin tehty, Tervo kertoo.
Lue myös: Nuorten liikenneturvallisuus on Suomessa alle EU:n keskitason, mutta poliisin mukaan silti parempi kuin koskaan: "Syyllistämisen sijaan annettava valmiuksia"
Myös naapurimaissamme poliisi käyttää automaattisia nopeusvalvontakameroita eli tuttavallisemmin peltipoliiseja.
– Siellä pistevalvontaa suoritetaan etenkin taajamien riskipaikoissa ja valvonnasta ilmoitetaan ennen joka kameraa, jotta nopeus saataisiin alas. On myös näyttöä siitä, että näin saadaan parempi turvallisuusvaikutus, Tervo kertoo.
Tervo alleviivaa, että paraskaan kamera ei löydä alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena autoilevia, eikä muitakaan todellisia riskikuskeja. Kameroilla saadaan sen sijaan tehokkaasti rahat pois pientä ajaneilta. Tervon mukaan kameroilla voisi valvoa myös esimerkiksi varastettuja ajoneuvoja tai yhdistää data partioautoihin.
