Korruptio on saanut viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia muotoja. Suomessa sitä tapahtuu tavallisimmin poliittisella toimintakentällä ja julkisissa hankkeissa, joissa liikkuu paljon rahaa.
Korruptio nähdään usein vain lahjontana – eli rahaa annetaan jotain palvelusta vastaan.
Korruption muodot ovat kuitenkin muuttuneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, sanoi Uutisaamun vieraana ollut Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen, joka on tutkinut korruption vaikeimmin tunnistettavia muotoja.
– Mekin selvitimme esimerkiksi suosintaa, tällaista epävirallista päätöksentekoa hyvä veli -verkostoissa. Julkiset hankinnat ovat yksi tyypillinen korruptioalue – siellä liikkuu isot rahavirrat, Muttilainen antoi esimerkkinä ohjelmassa.
Suomi ei olekaan niin viaton kuin on luultu
Tutkimuksessa mukana ollut sekä korruptiota ja epäeettistä toimintaa paljon tutkinut emeritusprofessori Ari Salmisen mukaan Suomi näyttäytyy kansainvälisessä vertailussa ”hyvässä valossa”, mutta kun dataa tutkitaan tarkemmin, Suomi ei olekaan niin viaton maa.
– Kun tongitaan tarkemmin kotimaista tilannetta, löytyy vaikeasti mitattavia ja havaittavia korruption muotoja, Muttilainen sanoo.
Tutkimusjohtajan mukaan Suomessa keskeisiä riskialueita ovat esimerkiksi julkiset hankinnat sekä poliittisessa toimintaympäristössä tapahtuva korruptio.
Kuntatasolla riskialueita ovat maankäyttö, rakennusala ja yhdyskuntasuunnittelu.
