Suomalainen korruptio on tiivistettynä piilossa tapahtuvaa hähmäistä toimintaa, jossa esimerkiksi tehdään lehmänkauppoja, suositaan sukulaisia ja jätetään jääväytymättä päätöksenteosta. Näin määrittelee vuosia korruptiota tutkinut Vaasan yliopiston emeritusprofessori Ari Salminen.
Kansalaiset epäilevät korruptiota muun muassa nimityksissä ja julkisissa hankinnoissa
- Vaasan yliopistossa tutkittiin viime vuonna, millä aloilla kansalaiset epäilevät olevan eniten korruptiota.
- Tutkimustulokset eivät suoraan kerro piilokorruptiosta, vaan siitä, missä kansalaiset epäilevät korruptiota tapahtuvan.
- Kansalaiset nostivat esiin muun muassa julkisen sektorin nimitykset, kaavoituksen ja tonttikaupan, kuntien hankinnat ja kilpailutusprosessit, maansiirron ja louhinnan, oikeustoimen, opetusalan, terveydenhoitoalan hankinnat sekä vakuutusyhtiöt.
- Kuntaliitto pitää korruption keskeisinä riskialueina kunnissa rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa sekä puolue- ja vaalirahoitusta.
– Voi lähteä siitä, että Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna raskaan luokan korruptio- ja lahjontarikoksia kohtuullisen vähän. Niitä kuitenkin on, mutta suomalainen korruptio painottuu vallan väärinkäyttöön liittyviin ilmiöihin tai virka-aseman tai talouselämän aseman väärinkäyttöön omaksi eduksi, Salminen sanoo.
Salminen arvioi, että piilokorruptio tunkee Suomessa kaikille yhteiskunnan osa-alueille.
– Korruptiota tulee vastaan kaikilta aloilta. Olen kymmenkunta vuotta tätä tutkinut, eikä ole toimialoja, jotka olisivat tämän ulkopuolella. En voi kuitenkaan sanoa sitäkään, että olisin laskenut tarkalleen, millä toimialoilla korruptio rehottaa kaikkein pahimmin.
