Suomalainen korruptio on tiivistettynä piilossa tapahtuvaa hähmäistä toimintaa, jossa esimerkiksi tehdään lehmänkauppoja, suositaan sukulaisia ja jätetään jääväytymättä päätöksenteosta. Näin määrittelee vuosia korruptiota tutkinut Vaasan yliopiston emeritusprofessori Ari Salminen.
Kansalaiset epäilevät korruptiota muun muassa nimityksissä ja julkisissa hankinnoissa
- Vaasan yliopistossa tutkittiin viime vuonna, millä aloilla kansalaiset epäilevät olevan eniten korruptiota.
- Tutkimustulokset eivät suoraan kerro piilokorruptiosta, vaan siitä, missä kansalaiset epäilevät korruptiota tapahtuvan.
- Kansalaiset nostivat esiin muun muassa julkisen sektorin nimitykset, kaavoituksen ja tonttikaupan, kuntien hankinnat ja kilpailutusprosessit, maansiirron ja louhinnan, oikeustoimen, opetusalan, terveydenhoitoalan hankinnat sekä vakuutusyhtiöt.
- Kuntaliitto pitää korruption keskeisinä riskialueina kunnissa rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa sekä puolue- ja vaalirahoitusta.
– Voi lähteä siitä, että Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna raskaan luokan korruptio- ja lahjontarikoksia kohtuullisen vähän. Niitä kuitenkin on, mutta suomalainen korruptio painottuu vallan väärinkäyttöön liittyviin ilmiöihin tai virka-aseman tai talouselämän aseman väärinkäyttöön omaksi eduksi, Salminen sanoo.
Salminen arvioi, että piilokorruptio tunkee Suomessa kaikille yhteiskunnan osa-alueille.
– Korruptiota tulee vastaan kaikilta aloilta. Olen kymmenkunta vuotta tätä tutkinut, eikä ole toimialoja, jotka olisivat tämän ulkopuolella. En voi kuitenkaan sanoa sitäkään, että olisin laskenut tarkalleen, millä toimialoilla korruptio rehottaa kaikkein pahimmin.
Hyvä veli -toiminnalla tarkoitetaan epätervettä verkottumista
Niin sanotulla hyvä veli -toiminnalla tarkoitetaan asioiden hoitamista pienessä piirissä julkisuudelta salassa. Tästä myös Vantaan ex-kaupunginjohtaja Jukka Peltomäkeä syytetään hovioikeudessa ensi tiistaina.
– Voi syntyä toimijoiden välistä kiitollisuuden velkaa, ja verkosto voi muuttua epäterveeksi. Syntyy riippuvuuksia ja on tyypillistä, että aletaan jakaa yhteisiäkin varoja.
Salmisen mukaan tällainen toiminta on luonteeltaan sellaista, että päätökset tehdään näennäisesti normaalien prosessien mukaan. Tosiasiassa verkostoa käytetään toiminnan johtamiseen toisiin tavoitteisiin.
– Tässä tulevat esille nämä kaavoituksen rakennuksen ja kilpailutuksen ongelmat. Kilpailu voi olla näennäistä. Esimerkiksi tarjouspyyntöjä voidaan räätälöidä siten, että ne osuvat sinne, minne niiden halutaan osuvan.
Salmisen mukaan keinovalikoima korruption ehkäisyyn tulee olla laaja.
– Monta kertaa avoimuuden idea toimii. Nähdään, mitä on tapahtunut. Tärkeää on myös koulutuksen ja eettisen herkkyyden kehittäminen.
Myös nimettömien ilmiantokanavien lisääminen entisestään voisi Salmisen mukaan olla hyödyllistä.
Korruptioepäilyt poliisia kohtaan ovat lisääntyneet kansalaisten keskuudessa.
5:08
Peltomäki kiistää lahjukset hovioikeudessa
Peltomäen osalta kyse ei käräjäoikeuden mukaan ollut ihan näin suoraviivaisesta toiminnasta, vaikka hänet tuomittiinkin Helsingin käräjillä toissa kesänä törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta 2,5 vuoden vankeuteen.
Oikeuden mukaan Peltomäki oli pyytänyt, ottanut vastaan ja hyväksynyt itselleen ja lähipiirilleen etuja arkkitehtitoimiston omistajalta viiden vuoden aikana lähes 270 000 euron arvosta. Peltomäki myös osallistui kaavamuutos- ja rakennuslupa-asioiden käsittelyyn ja vaikutti useisiin maankäyttöhankkeisiin, joissa arkkitehtitoimisto toimi suunnittelijana tai konsulttina.
Käräjäoikeudessa ei kuitenkaan edes väitetty, että etuuksilla olisi ollut vaikutusta kaavamuutosasioiden käsittelyyn. Päätös perustui muun muassa siihen, että Peltomäellä oli virkamiehenä mahdollisuus virkatoimissaan vaikuttaa edun antajan intresseihin.
Samassa vyyhdessä tuomittiin Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Tapio Päivinen, jota arkkitehtitoimiston omistaja oli oikeuden mukaan myös lahjonut. Kaikki kolme kiistävät edelleen syyllisyytensä.