Kuntaliitto julkaisee syksyn aikana korruptio-oppaan kunnille – "Riski korruptiolle on siellä, missä rahaa liikkuu"

Yhä useampi suomalainen uskoo, että poliisissa voi tapahtua korruptiota.

Liiton mukaan muun muassa rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut ovat korruptioalttiita päätöksenteon alueita.

– Osalla kunnista Suomessa eettiset ohjeet on, mutta suurimmalla osalla ei ole. On toivottu jo pidemmän aikaa, että kuntaliitto laatisi mallin kunnan eettisiksi ohjeiksi, kuntaliiton korruption vastaista työryhmää vetävä Saija Haapalehto kertoo.

Hänen mukaansa kuntaliitolta on kaivattu ohjeita. On tärkeää lisätä tietoisuutta eettisyydestä ja korruption eri muodoista viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa.

– Oppaassa käsitellään myös sisäisen tarkastuksen työkaluja väärinkäytösten ja lievemmän korruption kitkemiseksi. Oppaalla halutaan markkinoida eettisiin periaatteisiin sitoutumista myös imagoasiana.

Riski korruptiolle on siellä, missä rahaa liikkuu

Kuntaliiton lakiasiainjohtajan Arto Sulosen mukaan kunnista tiedustellaan paljon esimerkiksi sitä, minkälaista vieraanvaraisuutta voi harjoittaa joutumatta epäilyksen alaiseksi.

– Kun kunnat yhtiöittävät toimintaa ja ovat yhä enemmän konsernimaisia rakenteita, on herännyt kysymyksiä siitä, onko tässä korruption mahdollisuus. Tätä keskustelua on käyty myös sote-uudistukseen liittyen.

Kuntaliitonkin mukaan yksi riskialueista on maankäyttö, kaavoitus ja rakentaminen.

– Tämä johtuu siitä, että siihen liittyy merkittäviä rahallisia intressejä ja kovaa kilpailua. Tämähän on niin yksinkertaista, että riski korruptiolle on siellä, missä rahaa liikkuu.

Kuntaliitto pitää korruption keskeisinä riskialueina kunnissa rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa sekä puolue- ja vaalirahoitusta.

Suomessa korruptioepäilyissä on monesti kyse yksityisen ja julkisen edun sekoittumisesta sekä hyvä veli-verkostoista. Asiantuntijan mukaan päättäjien tulisi yhä useammin pohtia, pitäisikö heidän jäävätä itsensä päätöksenteosta.

Hovioikeus alkaa puida Vantaan kaupungin lahjusjupakkaa

Helsingin hovioikeus alkaa tiistaina käsitellä Vantaan ex-kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen lahjussyytettä. Käräjäoikeudessa nähtiin pitkä vääntö siitä, onko lakeja ja sääntöjä rikottu.

Peltomäki tuomittiin toissa kesänä Helsingin käräjillä törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta 2,5 vuoden vankeuteen.

Oikeuden mukaan hän oli pyytänyt, ottanut vastaan ja hyväksynyt itselleen ja lähipiirilleen etuja arkkitehtitoimiston omistajalta viiden vuoden aikana lähes 270 000 euron arvosta. Peltomäki myös osallistui kaavamuutos- ja rakennuslupa-asioiden käsittelyyn ja vaikutti useisiin maankäyttöhankkeisiin, joissa arkkitehtitoimisto toimi suunnittelijana tai konsulttina.

Käräjäoikeudessa ei kuitenkaan edes väitetty, että etuuksilla olisi ollut vaikutusta kaavamuutosasioiden käsittelyyn. Päätös perustui muun muassa siihen, että Peltomäellä oli virkamiehenä mahdollisuus virkatoimissaan vaikuttaa edun antajan intresseihin.

Samassa vyyhdessä tuomittiin Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Tapio Päivinen, jota arkkitehtitoimiston omistaja oli oikeuden mukaan myös lahjonut. Kaikki kolme kiistävät edelleen syyllisyytensä.