Koronavirusepidemian talousvaikutukset ovat ajaneet kymmenettuhannet yritykset historiallisen pahaan ahdinkoon. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen arvion mukaan seuraukset saattavat olla monin verroin pahemmat kuin 2008 vuoden finanssikriisin aikaan.
Erona reilun kymmenen vuoden takaiseen talousnotkahdukseen on tällä erää se, että tulilinjalle jäävät kansainvälisten suuryhtiöiden lisäksi pienet kotimaiset palvelualojen yritykset.
– Tilanne on erittäin vaikea. Sen ankaruus paljastuu vähitellen yrittäjille. Vaikeudet koskevat kaikkia aloja, mutta osa yrityksistä selviää vähemmällä. Esimerkiksi kaupan alalla on tällä hetkellä liikkeitä, joissa ei käy juuri kukaan. Toisaalta kaupunkien lähikaupat raportoivat nyt normaalia suuremmista myynneistä, Mikael Pentikäinen kertoo.
Lue myös: Uudellamaalla jo 50 000 työntekijää lomautusuhan alla – Pikavippifirmat iskivät jo kiinni epätoivoiseen tilanteeseen
Suomen hallitus kertoo tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessaan, miten valtio aikoo tukea konkurssipelossa kärvisteleviä yrityksiä maassa, jossa kauppa hyytyy poikkeuksellisten yhteiskunnallisten olojen seurauksena.
Pentikäinen nostaa esiin kolme kysymystä, jotka hänen mielestään ovat kaikkein keskeisimpiä yrittäjien tulevaisuuden kannalta.
Ensimmäinen niistä on, millä keinoilla Suomi varmistaa, etteivät pikkuyritykset kuole pois kassavirran kuivuessa.
Avuntarvitsijoita riittää, sillä Suomessa on noin 260 000 alle kymmenen työntekijän firmaa, joista noin 200 000 on yksinyrittäjiä.
Ripeitä lakimuutoksia
Toinen ratkottava ongelma koskee työlainsäädäntöä, joka työnantajayrittäjien näkökulmasta kaipaa ripeitä muutoksia.
Käytännössä yritysten olisi päästävä työntekijöistä eroon nopeammin, jos työtä ei yksinkertaisesti ole, mutta kulut juoksevat.
– Nykyisellä lainsäädännöllä firmat ehtivät kuolla, ennen kuin yt-neuvotteluita saadaan päätökseen. Keskeistä on, millä aikataululla lakimuutoksia voi tehdä, Pentikäinen sanoo.
Lue myös: EK vaatii hallitukselta taloustoimia: Ehdottaa kymmenen kohdan hätäapupakettia yritysten tukemiseksi – "Jokainen hukattu päivä kaataa yrityksiä"
Kolmas kysymys on yritysten rahoituksen turvaaminen. Toimitusjohtajan mielestä rahoituksen määrää suurempi kysymys ainakin alkuvaiheessa on, kuinka rahoitus käytännössä ohjataan perille erilaisille yrittäjille.
Hallitus on aiemmin kertonut noin 5 miljardin euron tukipaketista. Kaksi miljardia on kohdennettu valtio-omisteiselle yritysrahoitusyhtiö Finnveralle.
Käytännössä sen tulee takauksillaan pitää huolta, että pienet ja keskisuuret yritykset saavat rahoitusta.
Lue lisää: Euroopan keskuspankki aloittaa valtavan hätärahoituksen, ohjelma kestää ainakin vuoden loppuun
Tuhansia ja tuhansia puheluita
Yrittäjien keskuudessa paisuva huoli on konkretisoitunut yhteydenotoissa, joita järjestö on viime viikkojen aikana saanut tuhansittain eri kanavissa.
Pentikäinen on itsekin vastaanottanut lukuisia tuskaisia soittoja.
– Puhelin alkaa soida aamulla ja vaimenee illalla. Some-kanavista palautetta tulee läpi vuorokauden. Emme ole koskaan aiemmin olleet vastaavassa tilanteessa. Tällä hetkellä meillä on monia epätoivoisia ja lamaantuneita yrittäjiä, mutta myös monia, jotka ovat kaivaneet taistelutahdon esiin.
Eräs yrittäjä kertoi toimitusjohtajalle, kuinka kotona on kahdeksan lasta mutta yrityksen kassavirta on nollissa.
– Hän sanoi, ettei näe muuta mahdollisuutta kuin lähteä metsästysreissulle, jotta perhe saa ruokaa. Tämä oli toki kärjistys, mutta hyvä osoitus yrittäjien kokemasta ahdingosta, Pentikäinen sanoo.
Lue myös: Suomalaisseurat riutuvat koronakurimuksessa - liitot vaativat apuja valtiolta
– Toinen yrittäjä puolestaan kertoi tehneensä liki miljoonan euron urakan suuremmalle yritykselle, joka ei nyt pystykään maksamaan. Kymmenien työntekijöiden firma on nyt vaarassa kaatua, kun korvausta jo tehdystä urakasta ei tulekaan. Joudumme tekemään hartiavoimin töitä, että yrittäjiä voidaan auttaa.
Järjestöön tulvivien kysymysten kirjo on moninainen, mutta Pentikäisen mukaan niin isot kuin pienetkin yrittäjät miettivät useimmiten yhtä ja samaa: mahdollista konkurssia ja velkaantumista.
Vastauksia on vaikea antaa, koska virusepidemian kestoa ja jälkiseurauksia ei toistaiseksi voida määritellä täsmällisesti terveysviranomaistenkaan toimesta.