Sadoilta yritysvaikuttajilta suorasanainen vetoomus pääministeri Marinille ‒ nämä kymmenen toimenpidettä hallituksen ja eduskunnan tulisi tehdä heti

”Arvoisa pääministeri,

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo, että hän ei anna yhdenkään terveen yrityksen kuolla.

Myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan toimet ovat olleet viime päivinä selkeämpiä, konkreettisempia ja ennen kaikkea laajempia kuin Suomen.

Ruotsi tukee taloutta 28 miljardilla eurolla ja Suomen täytyy pystyä suhteessa samaan. Tuhannet suomalaiset yrittäjät ja yritysjohtajat kokevat, että he ovat nyt yksin ja omillaan. Mutta onneksi se ei ole totta. Me olemme samassa veneessä. Me emme ole yritysten tai yrittäjien asialla. Me puolustamme yhteiskuntaa.

Suomen yritykset eivät voi lähteä lyömään vetoa pandemiaa vastaan. Ne eivät voi perustaa päätöksiään mihinkään aikaisempaan kokemukseen, koska sellaista ei ole. Lisävelka ei houkuttele, paitsi niitä yrityksiä, joilla ei ehkä ole mitään menetettävää. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää totaalinen suojautuminen. Se tapahtuu koronaviruksen käynnistämän täydellisen myrskyn olosuhteissa.

Suomen hallitus on tehnyt lyhyessä ajassa ja kovassa paineessa päätöksiä, joilla suojellaan ennen kaikkea kansanterveyttä. Suuri kiitos niistä. Yritysten näkökulmasta katsottuna näyttää kuitenkin siltä, että kansantaloutta suojaavat toimet ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle.

Jos hallitukselta ei tule selkeää ja konkreettista viestiä koronakriisin kustannusten jakamisesta, yritykset joutuvat vaaralliseen selviytymistaisteluun. Ne ryhtyvät lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Tämä ikävä työ on jo aloitettu. Vahvatkin yritykset lomauttavat, varmuuden vuoksi. Ostosopimukset puretaan tai jätetään maksamatta force majeure -syihin vedoten. Investoinnit ja kehittäminen ajetaan alas. Vuokrien maksaminen keskeytetään. Merkittävä osa kasvuyrittäjistä keskittyy konkurssin välttämiseen.

Valtaosalla Suomen yrityksistä on ohut kassa. Se ei kestä käyttöpääomaan liittyviä häiriöitä. Tuhannet tai jopa kymmenet tuhannet yritykset ajautuvat siksi vakaviin maksuvaikeuksiin jo muutamissa viikoissa. Suurten ja keskisuurten teollisuusyritysten toimitusketjut katkeilevat. Pienten edessä näkyy musta aukko. Yrittäjien ja yritysjohtajien henkistä tilaa voi kuvata paniikinomaiseksi. Olemme vaarassa joutua hallitsemattomaan luisuun.

Pitemmät maksuajat ovat hyvä asia mutta ne eivät valitettavasti riitä. Velkojen ja korkojen uudelleenjärjestely pankkien ja Finnveran avulla on niin ikään hyvä mutta riittämätön toimenpide.

Vetoamme hallitukseen, jotta se auttaa terveet suomalaiset yritykset epidemian yli osallistumalla aidosti kustannusten jakamiseen. Pyydämme hallitukselta selkeää vakuutusta siitä, että asia hoidetaan samaan tapaan kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa – laittamalla kaikki peliin myös talouden puolesta.

Sen lisäksi tarvitaan pitkä lista konkreettisia ja selviä keinoja yritysten tueksi. Haluamme auttaa ja tukea Suomen hallitusta näiden keinojen julkistamiseksi mahdollisimman pian. Toivomme ja pyydämme, että tämä voisi toteutua jo kuluvan viikon aikana. Siksi ehdotamme että:

1. Hallitus antaa välittömästi lausunnon: Suomi tekee kaiken mahdollisen terveiden yritysten pelastamiseksi. Kun pelastamme yritykset, pelastamme myös työpaikat.

2. Hallitus avaa mahdollisuuden oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen Teollisuussijoituksen uusille asiakkaille, siten ettei tämän rahoituksen rinnalle vaadita yksityistä rahaa. Omaa pääomaa vahvistava rahoitus avaa tien myös Finnveran rahoituksen hyödyntämiseen.

3. Hallitus muuttaa työlainsäädäntöä väliaikaisesti siten, että yritykset voivat lomauttaa 3 päivän varoitusajalla. Nykyinen käytäntö 2+6 viikkoa aivan liian pitkä. Se johtaa lukuisissa tapauksissa irtisanomisiin ja konkursseihin. Tilanne on niin kriittinen, että se vaatii yhtä nopeita ja päättäväisiä toimia kuin terveydenhuollossa.

4. Hallitus muuttaa väliaikaisesti verotusta: Arvonlisäverot pitää hyvittää takautuvasti yritysten käyttöön tämän vuoden ajalta, kuten Ruotsi tekee. Alvit palautetaan valtiolle, kun kriisi on ohi. Helppo toteuttaa, koska verottaja toimii Suomessa poikkeuksellisen tehokkaasti.

5. Yritysten vuokrat: Hallitus tukee yritysten vuokrien maksua tai laatii määräajaksi lain, joka estää vuokrasopimusten irtisanomisen maksamattomien vuokrien avuksi. Nämä keinot ovat ratkaisevan tärkeitä varsinkin palvelualojen pienille yrityksille.

6. Hallitus tiedottaa yksiselitteisesti sallivansa veroille, veroluonteisille ja työeläkemaksuille korottoman myöhästymisen. Tämä keino on jo käytössä, mutta viesti ja ohjeet eivät ole olleet yksiselitteisiä myöhästymisen kustannusten osalta.

7. Valtio selvittää tärkeimpien kilpailijamaiden käyttöön ottamat keinot palkkojen ja työnantajien sivukulujen kustannusten jakamiseen.

8. Hallitus valmistelee laajamittaisen valtion vakausmekanismin, jonka tavoitteena on yritysten ja kansalaisten omaisuuden pakkomyyntien hillitseminen. Valtion omistuksessa oleva instituutio tai tätä varten erikseen perustettava yhtiö sitoutuisi ostamaan varallisuutta markkinahintaan. Tällä mekanismilla turvataan tärkeimpien omaisuuserien, erityisesti kiinteistömassojen arvojen vakaus.

9. Hallitus vahvistaa Business Finlandin resursseja. Aiemmin varattu ja 19.3. avautuva määräraha pitää moninkertaistaa. Sen lisäksi tarvitaan selkeä viesti: raha ei lopu kesken.

10. Julkiset hankinnat. Valtion ja kuntien tulevia hankintoja tulisi mieluummin aikaistaa kuin lykätä.

Kaikkein tärkeintä juuri nyt? Määrätietoisesti ja nopeasti käyttöön otettavat toimet, jotka tukevat yritysten kassan hallintaa. Edellä mainittuja ohjelmia voitaisiin mielestämme rahoittaa esimerkiksi Vaken taseesta, vaarantamatta kuitenkaan Vaken tehtävän toteutumista.

Suomalaiset kasvuyritykset näkevät, ettei koronaviruksen aiheuttama talouskriisi ole ohi kuukaudessa. Myrsky kestää parhaassa tapauksessa useita kuukausia. Pahimmillaan se voi viedä 1–1,5 vuotta.

Suomen ei pidä antaa terveiden yritysten kaatua. Jos näin tapahtuisi, tilanteen korjaaminen kestäisi useita vuosia. Tässä maassa on suuri joukko innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrityksiä, joihin on satsattu miljardeja euroja. Suomessa on vielä suurempi joukko suuria, keskisuuria ja pieniä mutta vakaita yrityksiä, jotka palvelevat yhteiskuntaa ja työllistävät satoja tuhansia ihmisiä. Luotamme siihen, ettei Suomen hallitus halua menettää yhtään hyvää yritystä.

Suuri kiitos kun olemme saaneet tämän tilaisuuden vetoomuksen esittämiseen. Toivotamme pääministerille ja hallitukselle voimia ja viisautta äärimmäisen vaikean tilanteen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun. Tuemme kaikin tavoin hallitusta tässä tehtävässä, jonka merkitystä emme osaa riittävästi sanoin kuvata.”

Ystävällisin terveisin,

Risto Siilasmaa

Alf Rehn

Maija-Liisa Friman

Lauri Ratia

Osmo Soininvaara

Jorma Eloranta

Arto Hiltunen

Petri Niemisvirta

Mika Mäkeläinen

Niklas Hed

Eeva Grannenfelt

Tom von Weymarn

Jukka Jokiniemi

Satu Mehtälä

Christian Ramm-Schmidt

Tom Liljeström

Jari Sarasvuo

Jaana Rosendahl

Satu Koskinen

Bo-Erik Ekström

Taru Tujunen

Tarja Pääkkönen

Timo Metsola

Henri Kulvik

Ari Korhonen

J.T. Bergqvist

Jussi Itävuori

Antti Pohjola

Sari Järvi

Jussi Lystimäki

Matti Vikkula

Hans-Peter Siefen

Jyri Linden

Jan Lassus

Arto Tenhunen

Eero Lehti

Marko Parkkinen

Risto E.J. Penttilä

Seppo Kuula

Riitta Kokki

Petri Leino

Mika Kasanen

Ville Tolvanen

Jorma Wiitakorpi

Timo Lappi

Markku Rönkkö

Kim Karhu

Kimmo Simonen

Anne Berner

Mikael Gummerus

Tapio Aaltonen

Mikko Haapanen

Jarmo Karpakka

Risto Lähdesmäki

Miika Malinen

Kimmo Rasila

Jouni Junkkila

Mikael Rautanen

Wilhelm Taht

Seppo Kopsala

Anssi Rantanen

Pasi Turtio

Ville Vanhala

Petri Parvinen

Ville Miettinen

Tero Sarkkinen

Afa Heikkinen

Petri Rajaniemi

Santeri Korpinen

Carlo Meloni

J-P Virtanen

Jari Vesanen

Anni Vepsäläinen

Terho Puustinen

…

ja lähes 100 suomalaista kasvuyrittäjää