Tiukat koronarajoitukset uhkaavat pienyrittäjien elinkeinoa. Rajoitusten lisäksi myös kustannustukien ehdot ovat aiheuttaneet monille päänvaivaa.
Helsingin Mannerheimintiellä toimiva jääkiekkokauppa Hockey Corner on kokenut kovia jo ennen pandemiaa.
Vuoden 2018 toukokuussa yritystä koeteltiin tulipalolla, joka tuhosi koko liikkeen. Maineikas kauppa sai avattua ovensa uudestaan saman vuoden lopulla, mutta ei mennyt kauaa, kun pandemia pisti uusia kapuloita rattaisiin.
– Asiakasmäärät ovat pudonneet merkittävästi, kuvailee liikkeen omistaja Jyri Penttilä.
Hän kertoo viime kevään olleen käytännössä kuollut ja kesän olleen myös todella hiljainen.
Syksyllä myynti käynnistyi melko normaalisti, mutta marraskuussa se tyrehtyi lähes täysin rajoitusten tultua voimaan.
Nyt käynnissä oleva kevät muistuttaa myynnin kannalta viime kevättä – eli asiakkaita ei ole.
Haastattelupäivänä liikkeessä oli käynyt kello kahteen mennessä kolme asiakasta, joista yksi oli maksava sellainen.
– Kun jääkiekkoa ei pelata, niin eihän kukaan halua oikein ostaa varusteitakaan.
Kivijalkakaupan oli tarkoitus juhlia tänä vuonna 30-vuotistaivaltaan. Myös juhlinnat on jouduttu lykkäämään tulevaisuuteen koronan vuoksi.
– Voin rehellisesti sanoa, että tuskin mitään suuria juhlallisuuksia pystytään järjestämään.
Rajoitukset iskevät pieniin yrityksiiin
Erilaisia rajoituspäätöksiä ja niiden kaavailuja ei ole otettu kritiikittä vastaan.
– Aika paljon tässä heitetään haasteita yrittäjille, Penttilä summaa.
Hallituksen keskiviikkona poisvetämät liikkumisrajoitukset olisivat olleet suuri isku yrittäjälle. Penttilä olisi joutunut lomauttamaan työntekijänsä ja supistamaan liikkeen aukioloaikoja.
– Yrittäjänä on paljon tehtäviä, joita voin tehdä joka tapauksessa. Päivystän täällä ja pidän ovet auki.
Vaikka liikkumisrajoitusten esitys vedetiin pois, nykyisetkin rajoitukset ajavat yrittäjät jo ahtaalle.
Lue myös: Yrittäjät kaipaavat nyt selkeää exit-suunnitelmaa hallitukselta, vaatii EK: Poukkoileva päätöksenteko saa kritiikkiä ahdingossa olevilta yrittäjiltä
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan rajoituksista kärsivät erikoiskaupan ja -palvelujen mikroyritykset sekä pääkaupunkiseudulla sijaitsevat yritykset. Näitä ovat Malisen mukaan 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä.
– Vaikka Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Lankinen nostikin (täysin perustettomasti ja asiattomasti) Stockmannin tavaratalon tikun nokkaan, tosiasia on, että voimakkaimmin ulkonaliikkumiskiellot ja muut rajoitukset iskevät niihin kaikkein pienimpiin yrityksiin, hän vastaa sähköpostitse.
Malinen kertoo yrittäjien ymmärtävän haastavan tilanteen sekä sen, että tilanne vaatii toimia.
– Heidän on kuitenkin vaikea hyväksyä sitä, että heidän elinkeinostaan tai yrityksistään tehdään ”syntipukki” ilman näyttöä siitä, että esimerkiksi erikoistavarakaupasta olisi lähtenyt yhtään tartuntaa saatikka tartuntaketjua. Tämän vuoksi rajoitusten kohdentumiseen suhtaudutaan kriittisesti.
"Ei töitä voi tehdä loputtomiin ilman palkkaa"
Penttilä myöntää, että tulevaisuuden suunnitteleminen yrittäjänä on selkeästi vaikeampaa kuin aiemmin.
Hän kertoo oppineensa yrittäjänä ratkaisemaan lukuisat asiat eri tavoin, kuten tekemällä enemmän töitä. Yrittäjä huomauttaa, että tässä tilanteessa asia ei kuitenkaan enää ole omissa käsissä.
– Kyllä meillä yrittäjilläkin on asuntolainat ja perheet elätettävinä. Ei töitä voi tehdä loputtomiin ilman palkkaa.
Penttilä on hakenut kaksi kertaa kustannustukea, mutta molemmille kierroksilla päätös on ollut hylätty. Kustannustuen kolmas hakukierros on todennäköisesti alkamassa huhtikuun lopussa ja yrittäjä kertoo hakevansa sitä jälleen kerran.
Suomen Yrittäjät ovat vaatineet kustannustuen neljännen hakukierroksen ehtojen muuttamista niin, että yksinyrittäjät ja muut mikroyrittäjät olisivat tuen piirissä.
"Yrittäjät eivät ensisijaisesti halua tukia"
Malisen mukaan ongelmaksi on muodostunut se, että pandemian jatkuessa tukien ehtoja ei ole joustavoitettu.
Hän sanoo tilanteen johtavan yrittäjien kohdalla kahteen vaihtoehtoon: toiminnan lopettamiseen tai konkurssiin.
– Pahinta tässä on se, että näin riskeerataan paitsi yritykset ja työpaikat, myös tähän mennessä jaetut tuet.
Lue myös: Kuntosaliyrittäjä turhautui sekavaan koronaviestintään: "Ei ainakaan pyhällä hengellä selvitä"
Suomen Yrittäjät ovat myös arvioineet yritysten lisärahoitustarpeeksi noin 600 miljoonaa euroa aiemmin budjetoidun määrärahan lisäksi. Rahoituksen kokonaistarve olisi siis noin 1,2 miljardia euroa.
Malinen muistuttaa, että yrittäjien kannalta olisi parasta, että kuluttajat käyttäisivät heidän palveluitaan. Hänen mielestä olisi myös toivottavaa, että kuluttajia ei syyllistettäisi palveluiden ja tavaroiden hankkimisesta vastuullisesti.
– Yrittäjät eivät ensisijaisesti halua tukia, vaan mahdollisuuden toteuttaa omaa yritystoimintaa, jossa he ovat parhaimmillaan.