Supon Lada keulii

Suojelupoliisi tunnetaan viranomaisena, joka ei vastaa kun kysytään. Ja jos joskus sattuu vastaamaan, niin vastaa kierrellen, kaarrellen tai asian vierestä.

Nyt tähän salaisen poliisin määritelmään voidaan lisätä, että jos ei kysytä, niin supo kantelee.

Suojelupoliisi teki kantelun Julkisen sanan neuvostolle siitä, että Suomen Kuvalehti ei kansijutussaan toissa viikolla kysynyt viraston kantaa lehden väitteisiin.

Siis suojelupoliisi kantelee Julkisen sanan neuvostoon. Voi herrajestas… Kovempiakin sanoja voisi käyttää, mutta tämä on aihealueesta riippumatta perheblogi. Ratakadun Lada keulii ja pahasti.

Suojelupoliisi antaa mielellään itsestään kuvan ammattimaisena, kansainvälisesti arvostettuna turvallisuuspalveluna. Tieto kulkee ja uhkaavat hankkeet estetään ennen kuin ne edes ehtivät kehittyä vaarallisiksi.

Suojelupoliisi näyttää julkisuuteen virastotalonsa ovelta. Kovapuinen ja suljettu. Julkisesti todetaan, että uhkakuvat eivät kosketa Suomea ja jos sattuvat sivuamaan niin maan turvallisuustilanteessa ei ole kuitenkaan tapahtunut muutosta. Viesti on ollut: "Ei hätää, kaikki on kunnossa. Me hoidamme".

Ja nyt. Suojelupoliisi on todennäköisesti maailman ensimmäinen salainen poliisi, joka tekee kantelun maansa median eettiseen neuvostoon.

Supo on usein korostanut sitä, että sille on tärkeää mitä muiden maiden salaiset poliisit ajattelevat siitä. Mitä mahtavat CIA:n, FSB:n, Mossadin, MI5:n tai Säpon kollegat miettiä, kun Suomen rayban-korvanappimiehet hätkähtävät mediassa julkaistua kiusaamisjuttua? Ja perusteena se, että emme ota kantaa sisältöön, mutta meiltä pitää kysyä.

Julkisen Sanan Neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama itsesääntelyelin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa. Tiedotusväline voi saada huomautuksen, jos se on toiminut JSN:n mielestä eettisesti väärin. Tämä raja on tiedotusvälineiden itsensä asettama ja korkeammalla kuin esimerkiksi rikoslain kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon julkaiseminen.

JSN:n tehtävä on selvitellä lähinnä yksityishenkilöiden ja tiedotusvälineiden kiistoja, sitä onko jotakuta mollattu perusteettomasti tai väärin. JSN ei varsinaisesti pui näyttöä - se ei ole tuomioistuin - vaan toimittajien tapaa tehdä työtään.

Jos jotain tahoa arvostellaan tiedotusvälineessä, niin on tietysti kysyttävä tämän kantaa.

Teknisesti supolla on tietysti mahdollisuus kannella, mutta keinon käyttäminen osoittaa hölmöyttä. Supo on halunnut ja saanut itselleen erityisrooliin, eivätkä JSN:n periaatteet ulotu millään lailla luontevasti median ja salaisen poliisin suhteisiin.

Suojelupoliisi on Suomen salaisin viranomainen, jota julkisuussäännökset eivät käytännössä koske lainkaan. Tässä sitä on hyvin vahvasti tukenut korkein hallinto-oikeus torppaamalla järjestelmällisesti kaikki julkisuuslain nojalla supon asiakirja-aineistosta tehdyt vaatimukset. Suojelupoliisi on 90-luvun alusta alkaen saanut jatkuvasti lisää valtuuksia ja rahaa toimintaansa, mutta on käytännössä kaiken julkisen kontrollin ulkopuolella. Suojelupoliisista tiedetään vain se mitä se itse haluaa kertoa - tai mitä sen työntekijät, nykyiset tai entiset haluavat paljastaa muuten.

Ja nyt virasto vielä kehtaa valittaa siitä, että joku kirjoittaa siitä mediassa ilkeästi - kommenttia kysymättä.

Suojelupoliisin ajattelu näyttää sumentuneen julkisuuden kontrollihalussaan täysin. Ratakadun maailmassa ikävä kirjoittelu koetaan tahraksi julkisuuskuvassa, jota halutaan varjella kaikin keinoin. Yritysmaailman tapaan brändiään varjelevan viraston pitää päästä kiistämään kaikki.

Jos supon päällikkö Ilkka Salmi haluaa aidon avoimesti vastata suojelupoliisia ja sen toimintaa koskeviin kysymyksiin, niin MTV3:n uutisista tai ajankohtaisohjelmista löytyy kyllä aikaa.

Lue myös:

    Uusimmat