Kämmenellä lepäävä tummanpunainen Goji-marja ei näytä rusinaa kummemmalta, mutta tästä marjasta puhuvat nyt kaikki. Sen terveellisyyttä on puitu naistenlehdissä, ja innokkaimmat ovat ehtineet tätä antioksidantti- ja vitamiinipommia jo maistaakin.
– Aika mautonhan tämä on, muistuttaa hieman ruusunmarjaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Iris Erlund analysoi maistelemaansa Goji-marjaa.
Goji-marjojen ja muiden superruoiksi mainostettujen ruoka-aineiden esiinmarssi on viime aikoina ollut ripeää. Se ei ihmetytä erikoistutkijaa.
– Kuten monella muullakin alalla, myös elintarvikkeissa on muotivirtauksia ja trendejä. Nyt on muotia popsia superruokia. Ihmiset haluavat uudistua aina säännöllisin väliajoin. En pidä sitä pahana, jos se saa ihmiset syömään aiempaa terveellisemmin, Erlund toteaa.
Tiheää ravintoa
Superruokina pidetään Erlundin mukaan ruoka-aineita, joiden ravintotiheys on poikkeuksellisen suuri energiamäärään nähden. Superruoat sisältävätkin paljon mm. kivennäisaineita ja vitamiineja. Mitään ihmeaineita ne eivät kuitenkaan ole.
– On turha kuvitella, että kourallinen vaikkapa Goji-marjoja tai annos perulaista Maca-jauhetta nollaisi muutoin epäterveellisen ruokavalion vaikutukset, Erlund muistuttaa.
Herne rokkaa
Superruokainnostus hyödyttää myös kotimaisia ruoantuottajia, sillä monet marjat, kalat, täysjyväviljat, yritit ja rypsiöljy täyttävät superruoan kriteerit.
– Hieman yllättävä mutta jokaisen tuntema superruoka on myös hernekeitto. Herne pitää verensokerin tasaisena ja vatsan kylläisenä. Ei tosiaankaan ole liikaa syödä sitä joka torstai, Erlund pohtii.
