Vaikka päätös tarkkailuluokalle joutumisesta tulisi, Suomi päättäisi sopeutustoimista yhä itse.
EU-komission odotetaan tiistaina antavan arvionsa siitä, joutuuko Suomi EU:n "tarkkailuluokalle". Käytännössä tämä tarkoittaa liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämistä.
EU:n sääntöjen mukaan kaikkien EU-maiden on noudatettava budjettikuria, joka perustuu EU:n perussopimuksissa vahvistettuihin kriteereihin.
Jäsenmaan alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Komissio ennusti viime viikon maanantaina Suomen tämän vuoden julkisen talouden alijäämäksi 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lue myös:
Orpo EU:n "tarkkailuluokalle" joutumisesta: Ei dramatiikkaa, mutta harmittaa
Mitä EU:n tarkkailuluokalle pääsy oikeasti tarkoittaa? "Sehän saattaa olla jopa Suomen onni"
VM: Yli 10 miljardin euron sopeutusurakka voi olla edessä – näistä kohteista säästöjä voisi ministeriön mukaan löytyä
Suomi päättää sopeutustoimista yhä itse
Tarkkailuluokalle joutuminen on käytännössä yhdistelmä sääntöjä ja neuvotteluja, joita komissio käy jäsenmaan kanssa alijäämän korjaamiseksi.
Mitään konkreettisia sopeutustoimia EU ei siis Suomelle suoraan sanele, vaan niistä päättää jokainen jäsenmaa itse. Komission antama suositus keskittyy siihen, minkä suuruinen julkisen talouden korjauksen pitää olla ja mihin mennessä sen tulee toteutua.
Valtiovarainministeriöstä arvioitiin maanantaina STT:lle, että Suomen korjausvuosi voisi mahdollisesti olla 2028 tai 2029. Siihen mennessä alijäämän täytyy siis alittaa kolme prosenttia.
Tällä hetkellä liiallisen alijäämän menettelyssä on yhdeksän jäsenmaata. Suomesta on tulossa kymmenes.
Suomi oli jo kesällä päätymässä menettelyyn, mutta onnistui sen tuolloin välttämään.
Komission odotetaan kertovan asiasta iltapäivästä Suomen aikaa. Tämän jälkeen komissio antaa vielä ennen joulua päätösehdotuksen liiallisen alijäämän olemassaolosta ja suositukset tilanteen korjaamiseksi.
Lopullisesti suositukset hyväksytään EU-maiden valtiovarainministereiden kokouksessa tammikuussa.
