Suomi luopuu työvoiman siirtymäajasta

Suomeen uusista EU-maista tulevien työntekijöiden liikkumista ei aiota enää rajoittaa jatkamalla kahden vuoden siirtymäaikaa. Työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta pääsivät tänään sopimukseen siitä, että vapun jälkeen työvoiman liikkuminen vapautetaan.

Muutos koskee kahdeksaa uutta EU-maata. Myös Romaniasta ja Bulgariasta tuleva työvoima pääsee maahan vapaasti, kun niistä tulee EU:n jäseniä tammikuussa 2007.

Työministeriön asettama neuvottelukunta käsitteli myös sitä, kuinka harmaan talouden ja työehtojen valvontaa voitaisiin tehostaa.

Neuvottelukunnan on määrä maaliskuun loppuun mennessä valmistella järjestelmää, jonka avulla voidaan tietää ketä Suomessa on töissä ja kenen palveluksessa. Se on tarkoitus rakentaa poliisin sekä työsuojelu- ja muiden viranomaisten yhteistyöllä ja resursseja lisäämällä.

Tavoitteena on samankaltainen rekisteröintijärjestelmä, jota työvoiman liikkuvuuden vajaat pari vuotta sitten vapauttaneet Ruotsi ja Britannia ovat soveltaneet.

Menettelyä kehitetään samalla kun EU:n kansalaisten liikkumista koskeva direktiivi saatetaan Suomessa voimaan.

Tupossa sovittua työehtojen valvonnan tehostamista jatketaan valmistelemalla alihankinta- ja vuokratyötilanteita koskevaa lainsäädäntöä ns.Ulteva 2 -ryhmässä 10. maaliskuuta mennessä.

Hallituksen on määrä jättää asiasta esitys eduskunnalle huhtikuussa.

Ay-liike on ratkaisuun nyt tyytyväinen

Pari vuotta sitten etenkin SAK vastusti jyrkästi siirtymäajoista luopumista. Sittemmin kanta on lieventynyt, mutta ay-liike on pitänyt valvonnan tehostamista ehtona siirtymäkaudesta luopumiselle.

Osapuolet ovat nyt olleet yksimielisiä siitä, että työllisyystilanteen muututtua Suomi hyötyy ulkomaisen työvoiman tulosta. Siirtymäaikojen jatkaminen johtaisi vuokratyön ja harmaan työvoiman lisääntymiseen.

Päätöksentekoa helpotti EU:n komission raportti, jossa todetaan Britannian, Irlannin ja Ruotsin saaneen motivoituneita ihmisiä työvoimapulaansa.

SAK:n johtaja Matti Viialainen katsoo palkansaajajärjestöjen saavuttaneen tavoitteensa tilaajayritysten ja niiden alihankkijoiden työehtojen ja muiden velvoitteiden valvonnasta. Työryhmä pääsi hänen mukaansa sopuun keskeisimmistä periaatteista.

- Jatkotyölle annettiin selvät suuntaviivat sekä tarkka aikataulu, Viialainen kiittelee.

Sekä Viialainen että STTK:n työvoimapoliittinen asiamies Ralf Sund pitävät ratkaisua merkittävänä myös siksi, että suomalainen kolmikantajärjestelmä osoitti jälleen toimintakykynsä.

Sundin mukaan tulos vastaa kaikilta osin STTK:n asettamia tavoitteita.

EK: Siirtymäaikoja ei ole sidottu valvontaan

Elinkeinoelämän keskusliitto on tyytyväinen siirtymäajan päättymiseen. EK pitää hyvänä, että nyt työvoiman palkkaamisessa päästään eroon ulkomaisista välikäsistä ja aikaa vievästä lupabyrokratiasta.

EK ja Suomen yrittäjät ovat kuitenkin korostaneet, ettei rehellisesti toimiville yrityksille saa asettaa kohtuuttomia rasitteita valvonnalla.

Työnantajat ja ay-liike tulkitsevatkin eri tavoin sitä mistä on sovittu. EK pitää siirtymäaikaa ja valvontaa edelleen erillisinä kysymyksinä. Nyt katkaistiin kytkös liikkuvuuden ja SAK:n vaatiman yritysten tilaajavastuuta koskevien päätösten väliltä.

EK:n asiantuntija Riitta Wärn korostaa, että työryhmä ei ole ottanut kantaa suomalaisten yritysten valvontaan. Ulteva 2 -ryhmä jatkaa tupossa sovittua tehtäväänsä, mutta sitä ei Wärnin mukaan ole kytketty kokonaispaketiksi siirtymäajan lopettamisen kanssa.

- Nyt kirjasimme, että työryhmä jatkaisi asian käsittelyä. Me emme ottaneet sen lopputulokseen mitään kantaa.

Myöskään rekisteröinnin tehostamisesta ei Wärnin mukaan ole tehty päätöstä, vaan asiaa edelleen selvitetään. Hän on silti tyytyväinen ratkaisuun.

- Tilastoiminen täällä olevista henkilöistä on ollut puutteellista. Ja olisi tietysti hyvä, että tiedetään, ketkä maassa työskentelevät.

Ruotsissa EU-maiden kansalaisten on rekisteröidyttävä kolmen kuukauden sisällä. Samalla on kerrottava työnantajan nimi ja miten pitkään on tarkoitus työskennellä. Suomessa on riittänyt, että kolmen kuukauden jälkeen ilmoittaa asuvansa täällä.

Suomeen uusista EU-maista tulevien työntekijöiden liikkumista ei aiota enää rajoittaa jatkamalla kahden vuoden siirtymäaikaa. Työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta ovat päässeet sopimukseen siitä, että vapun jälkeen työvoiman liikkuminen vapautetaan.

Työministeriön asettama työryhmä selvittää maaliskuun aikana harmaan talouden valvontakeinoja. Jatkossa selvitetään lähinnä sitä kuinka ulkomaista työvoimaa ja alihankkijoita käyttävien yritysten kirjanpitoa voidaan valvoa.

Hallituksen on määrä jättää asiasta esitys eduskunnalle viimeistään huhtikuussa.

Ay-liike on pitänyt valvonnan tehostamista ehtona siirtymäkaudesta luopumiselle. Osapuolet ovat kuitenkin olleet yksimielisiä siitä, että Suomi hyötyy ulkomaisen työvoiman tulosta. Siirtymäaikojen jatkamisen katsotaan lisäävän harmaan työvoiman määrää.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 10.02.2006)