Suomi ja EU sopivat viljaneuvotteluista

EU:n maatalouskomissaari Franz Fischler ja Suomen maatalousministeri Kalevi Hemilä päättivät aamulla aloittaa neuvottelut mallista, jolla voidaan turvata suomalaisen viljanviljelyn tulevaisuus myös interventiohintojen laskun jälkeen.

Neuvottelut käydään virkamiestasolla lähiviikkoina, Fischler ilmoitti.
-Viljan tuotantokustannukset ovat Suomessa jopa 60 prosenttia korkeammat kuin EU:n keskiarvo, ja ilmasto-olojen takia sato on alhainen, Fischler kiteytti Suomen ongelman televisioidussa tiedotustilaisuudessaan.

Fischler sanoi jo viime viikolla, että Suomen viljanviljelyn on saatava erityistukia selviytyäkseen komission esittämästä interventiohintojen laskusta. Viljan hinta laskisi komission esittämän 20 prosentin vähennyksen myötä alle suomalaisten tuotantokustannusten.

Hintojen laskeminen on mukana komission itälaajentumiseen liittyvässä ehdotuspaketissa, jossa on esitetty myös rakennerahastojen uudistuksia. EU:n maataloustukijärjestelmän uudistuksen tavoitteena on, etteivät tukiaiset ja ylituotanto karkaisi käsistä unionin itälaajentumisen yhteydessä.

Fischler ei osannut vielä ennustaa suomalaisen viljanviljelyn tuen tarkempaa muotoa. Toimistopäällikkö Paavo Mäkinen EU-komission maatalouspääosastolta totesi, että suomalaisen viljanviljelyn ongelma vaikuttaa olevan EU:ssa ainutlaatuinen. Missään muussa maassa ei ole vaadittu vastaavia erityistoimia.

Interventiohinnoilla ostetaan EU:ssa maataloustuotteita varastoon taatun hintatason ylläpitämiseksi. Ne ovat yleensä selvästi todellisia markkinahintoja alempia.

Mäkinen muistutti, että komission ehdotuksessa on myös Suomelle myönteisiä tekijöitä. Maatalouden aluetuki ulotettaisiin koko maahan, eli tukea voisi maksaa myös nykyisen 5b ja 6-tukialueen ulkopuolella.

BSE-toimet tuotava myös Suomeen

Komissaari Fischleriltä ei sen sijaan liiennyt ymmärtämystä Suomen halulle käyttää edelleen nautojen ja lampaiden aivoja ja selkäytimiä turkiseläinten rehuna. Komissio pyrkii viemään koko EU:ssa läpi säännöt, jotka määräisivät kaikki maat tuhoamaan mahdollisesti hullun lehmän tautia tai lampaiden vastaavaa scrapie-tautia kantavat teurasjätteet.

Suomessa kumpaakaan tautia ei ole tavattu, mutta komissaarin mielestä täyttä varmuutta puhtaudesta ei voi olla missään maassa. Yhteiset säännöt teurasjätteistä takaavat sen, että kauppa EU:n sisällä voi jatkua vapaana, Fischler painotti.
-Ellemme halua purkaa naudan- ja lampaanlihan vapaita sisämarkkinoita, on samat toimet otettava käyttöön kaikissa maissa.

Brittiläisen naudanlihan vienti on kielletty hullun lehmän taudin takia. Britit ovat uhanneet kieltää muiden EU-maiden lihan tuonnin, elleivät ne ota käyttöön yhtä tiukkoja toimia kuin Britanniassa käytettävät.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat