Suomessa halutaan nyt varautua pelastamaan ihmisiä raunioista – syynä Ukrainan sota

Lue myös: Sisäisen turvallisuuden selonteko: Suomeen tarvitaan noin 800 poliisia lisää vuoteen 2030 mennessä

Kansallinen toimintamalli tekeillä

Sirén on mukana Pelastusopiston vetämän SOPE-hankkeen ohjausryhmässä. Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku -hankkeen tarkoituksena on ensimmäistä kertaa linjata kansalliset raamit sille, millä tavoin rauniopelastamistilanteissa tulisi toimia, millaisia taitoja siinä vaaditaan ja miten niihin kouluttaudutaan. Koulutus koskisi myös sopimuspalokuntia.

Tavoitteena on, että kaikilla pelastusalalla työskentelevillä olisi perustiedot ja -taidot toimia rauniopelastustilanteissa. Tositilanteessa tukea voidaan pyytää toiselta pelastuslaitokselta.

– Resurssit ovat niin pienet, että pitkäkestoisissa tilanteissa kaikki kädet ovat tarpeen. Päivittäinen henkilöstö ei riitä, jos tehtävä vaatii kymmeniä ihmisiä ja kestää päiviä.

Rauniopelastustehtävissä on tyypillistä, että keikat kestävät pitkään, jopa päivien ajan. Niissä toimiminen vaatii Sirénin mukaan kovaa henkistä ja fyysistä kanttia.

– Pahimmillaan tilanteet voivat olla hyvin raastavia.

Lue myös: Sote-alueille sata miljoonaa euroa sotaan varautumiseksi – "Kapasiteetti ei riitä tilanteisiin, joihin nyt valmistaudutaan"

Alkuvaiheen kouluttajista pulaa

SOPE-hanke päättyy syksyllä 2026. Koulutuksen käynnistämiseen liittyvä keskeinen haaste on se, että Suomessa on rajallinen määrä ihmisiä, jotka voivat toimia alkuvaiheessa rauniopelastamisen kouluttajina.

Suomessa toimi 1990-luvulta lähtien kansainväliseen pelastustoimintaan tarkoitettu rauniopelastusmuodostelma USAR (Urban Search and Rescue). Sen toimintaa koordinoi ensin kriisinhallintakeskus CMC Finland ja sitten Pelastusopisto. Toiminta kuitenkin päättyi vuoteen 2021.

– Rauniopelastus ei ole mitään tähtitiedettä, mutta siihen kuuluu kokonaisuuksia, jotka pitää tietää. Tietotaitoa Suomesta löytyy, ja sen koordinointia aletaan kehittää. Työmaata on, Sirén sanoo.

Sirénin mukaan esimerkiksi rakenteiden tuentaa voi harjoitella paloasemalla. Paras tapa harjoitella on kuitenkin purkukuntoisissa rakennuksissa.

– Esimerkit erilaisista sortumista tulevat meille Ukrainasta ja maanjäristysalueilta. Kerrostalokin voi aiheuttajan mukaan sortua monella tapaa.

Lue myös: Miltä kuulostaisi 1000 kilometrin ajo hoitamaan haavaa? Lapissa tämä voi pian olla totta

Tarvetta hyvin järeille laitteille

Hallitus myönsi lisätalousarviossa 1,7 miljoonaa euroa sortumapelastamiseen liittyvän välineistön ja suojavarusteiden hankkimiseen vuosille 2025–2027. Valtionavustuksena myönnettävä rahoitus on hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin haettavissa.

Uudenmaan alueen pelastuslaitokset ovat lisäksi saaneet 1,66 miljoonaa euroa EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta rauniopelastuksen suorituskyvyn kehittämishankkeeseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,2 miljoonaa euroa.

Pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen sisäministeriöstä sanoo, että valtio voi erityisestä syystä osallistua sortumapelastusvälineiden hankkimiseen, mutta lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden on itse vastattava riskeistään ja niihin varautumisesta.

– Pelastuslaki on tässä selkeä. Toki realiteetit hyvinvointialueilla ovat tällä hetkellä aika haasteelliset.

Lue myös: Uusi ambulanssilinja näkyy rajusti: Ensihoidossa lähes 100 000 tehtävän pudotus

Aki Sirénin mukaan rauniopelastamiseen tarvittavaa erikoiskalustoa on tulossa kansallisten hankintojen myötä. Yhteistyötä on tehty tiiviisti Puolustusvoimien kanssa, jolla rauniopelastuskalustoa ja osaamista on entuudestaan.

Erikoiskalusto tarkoittaa esimerkiksi nosto- tai siirtolaitteita sekä rakenteiden tuentakalustoa. Sirén toteaa, että jonkinlaista läpäisykalustoa palokunnilla jo on, mutta pitkään kestävissä rauniopelastustehtävissä tarvitaan hyvin järeitä laitteita. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi väline- ja konevuokraamojen kanssa. Ihmisten etsimiseen raunioista tarvitaan kuuntelu- ja katselulaitteita.

– Koirat ovat oleellinen osa etsintää. Rauniokoiria Suomessa on jonkin verran, mutta käytännöt kouluttautumiseen ja pätevöitymiseen ovat kirjavia. Sitäkin halutaan kehittää, Sirén sanoo.

Pelastustoimella omia rauniokoiria ei ole, joten tähän asti koiria on saatu käyttöön esimerkiksi paikallisten yhdistysten kautta. Sirénin mukaan viranomaisyhteistyö asiassa on käynnissä.

Lue myös: Hätäpuheluissa näkyvät yhteiskunnan kasvavat ongelmat