Eduskunta käsittelee tänään karua lakiesitystä, joka koskee sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavia hyvinvointialueita. Sairaaloiden on sodan uhan takia pakko oppia esimerkiksi siirtämään palveluidensa paikkaa.
Ukrainan sota on opettanut sen, että Venäjä ei kunnioita sairaaloita vaan voi kohdistaa myös niihin ohjus- ja droonihyökkäyksiä.
Iskut sairaaloihin on kielletty Geneven sopimuksissa, mutta se ei ole Venäjää tai muitakaan sotaa käyviä maita estänyt.
– Sota Ukrainassa on osoittanut, että sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuri on keskeinen sodankäynnin kohde ja sosiaali- ja terveydenhuollon kyvykkyys hoitaa ja kuntouttaa potilaita vaikuttaa merkittävästi maan puolustuskykyyn, lakitekstin arvioinnissa kirjoitetaan.
Eduskuntaan saapuneen lakiesityksen mukaan hyvinvointialueiden olisi opittava suojaamaan tilojaan ja tarvittaessa siirrettävä palveluitaan joko turvaan tai tavoittamaan haavoittuneita sotilaita.
Lue myös: Venäjän isku vaurioitti sotilassairaalaa, Ukraina syytti sotarikoksesta
Lisäksi ensihoitoon olisi sotatilanteessa saatava paljon lisää työvoimaa.
Samalla tarvetta olisi monille eri materiaaleille ja logistiikan tavara- ja materiaalikuljetuksiin olisi toimittava myös kriisin keskellä.
Nämä muutokset edellyttävät sitä, että hyvinvointialueiden henkilöstöä on koulutettava toimimaan myös sotatilanteessa.
Koulutuksen järjestämisen ennakoidaan olevan hankalaa, koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat paikoin ruuhkautuneet ja hoitojonoja on syntynyt.
Lakiesitys kuitenkin velvoittaa hyvinvointialueet tekemään entistä enemmän yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa.
Myös Nato-jäsenyys vaikuttaa
Yhteistyötä tehdään jo nyt, sillä Puolustusvoimilla ei ole enää omaa erikoissairaanhoidon sairaalakapasiteettia. Pääosan Puolustusvoimien tarvitsemasta erikoissairaanhoidon tasoisesta hoidosta tuottavat hyvinvointialueet.
Myös Nato-jäsenyys tarkoittaa uusia velvollisuuksia jo normaaliolojen aikana.
– Nato-jäsenyyden myötä Suomi on velvollinen tarjoamaan Suomessa harjoitteleville ja toimiville liittokunnan joukoille samanlaiset terveydenhuollon palvelut kuin Suomen Puolustusvoimien joukolle. Tätä isäntämaatueksi kutsuttua tukea annetaan niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin, lakiesityksessä kirjoitetaan.
Lue myös: Venäjä iski yli 40 ohjuksella Ukrainaan – lastensairaalaan Kiovassa osunut
Hinta yli 300 miljoonaa
Hyvinvointialueet ovat saamassa valtiolta erillisrahoitusta sotaan varautumiseen.
Rahaa kuuluu yli 300 miljoonaa euroa.
– On arvioitavissa, että tulevien viiden vuoden aikana rahoitustarve uusille investoinneille olisi yhteensä noin 300 miljoonaa euroa ja ylläpitokulut noin 30 miljoonaa euroa vuosittain, lakiesityksessä arvioidaan.
Henkilöstön kouluttamisen osalta on arvioitu, että noin 350 lääkärin, hoitajan ja muiden ammattilaisten kouluttaminen vuosittain 10 päivän ajan aiheuttaisi noin 1,1, miljoonan euron vuosikustannukset.
Lain on tarkoitus tulla voimaan jo tämän vuoden puolella.