Sisäisen turvallisuuden selonteko: Suomeen tarvitaan noin 800 poliisia lisää vuoteen 2030 mennessä | MTV Uutiset
Seuraa suorana: Sisäisen turvallisuuden selonteko: Suomeen tarvitaan noin 800 poliisia lisää vuoteen 2030 mennessä
Kuvituskuva /All Over Press
Julkaistu 20.05.2021 13:31
MTV UUTISET - STT
Poliisien määrää pitäisi nostaa noin 800:lla vuoteen 2030 mennessä, valtioneuvosto sanoo selonteossa Suomen sisäisestä turvallisuudesta.
Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnan käsiteltäväksi selonteon, jossa kuvataan Suomen sisäistä turvallisuustilannetta ja toimia sen parantamiseksi tällä vuosikymmenellä.
Nykyisin poliiseja on noin 7 400. Selonteon mukaan poliiseja tarvittaisiin noin 8 200, jotta voitaisiin turvata poliisin riittävä läsnäolo ja hälytysvaste kaikkialla Suomessa.
Tarkoituksena on myös varmistaa poliisin kyky torjua lievempiä rikoksia sekä panostaa ennalta ehkäisevään työhön entistä enemmän.
Selonteon mukaan selvittämisaste on pysynyt verrattain korkeana vakavimmissa, henkeen ja terveyteen sekä fyysiseen koskemattomuuteen ja lapsiin kohdistuneissa rikoksissa.
– Sen sijaan lievempien rikosten selvittämistä ja piilorikollisuuden paljastamista ei ole voitu resursoida riittävästi -- Myös rikosten keskimääräinen tutkinta-aika on pidentynyt 111 vuorokaudesta 136 vuorokauteen viime vuosikymmenen loppupuoliskolla, selonteossa sanotaan.
Hallitusohjelmassa poliisien määrä on luvattu nostaa 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Hallitus on luvannut lisätä myös syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja, jotta käsittelyajat lyhenisivät kautta linjan.
Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus yhä suurimmat uhat
Selonteon mukaan koronaviruspandemia on vaikuttanut Suomen sisäiseen turvallisuuteen ja korostanut kansallisen tason materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä.
Yleistä varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä poikkihallinnollista yhteistyötä tulee kehittää pandemiasta saatujen kokemusten perusteella, selonteossa sanotaan.
– Varautumista on tarve kehittää valtakunnallisesti yhtenäisten periaatteiden mukaisesti, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, sekä tehostaa valtakunnallisen tilannekuvan muodostumista ja jakamista. Myös heikommassa asemassa olevien väestöryhmien tilanne tulee huomioida häiriötilanteisiin varautumisessa entistä paremmin.
Selonteon mukaan syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat edelleen Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia.
Pandemian aikana ja sen pitkittyessä on havaittu, että riskiryhmien pahoinvointi on vaarassa kasvaa, millä voi olla vaikutuksia myös sisäiseen turvallisuuteen.
– Meidän on ehkäistävä ylisukupolvista huono-osaisuutta ja vahvistettava erityisesti niiden ihmisten turvallisuuden tunnetta, joiden asiat eivät ole hyvin. Näin lisääntyy yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien kokema turvallisuus, ja tämä vahvistaa myös laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi tiedotteessa.
Heikoimmilla ovat jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät, kuten pitkäaikaissairaat, työttömät ja asunnottomat. Selonteossa varoitetaan, että pitkittyvä epidemia lisää mielenterveys- ja päihdehäiriöitä, joilla on vaikutuksia turvallisuuteen.
Samalla hoito- ja palveluvelka sosiaali- ja terveydenhuollossa on kasvanut pandemian takia.
Esimerkiksi poliisin kotihälytystehtävät lisääntyivät viime vuonna neljänneksellä edellisvuodesta, ja myös osassa vakavimmista väkivaltarikoksista oli kasvua.
– Päihdeongelmien lisäksi vakavien väkivaltarikosten tekijöillä on usein myös persoonallisuuden häiriöitä. Korona-aikana nämä ovat voineet kärjistyä, ja avun saanti on ollut aiempaa hankalampaa, selonteossa sanotaan.
Lasten ja nuorten tilanteesta pandemiassa "hälyttäviä" merkkejä
Huolta on herättänyt erityisesti lasten ja nuorten selviäminen kriisistä. Selonteon mukaan nuorten itsetuhoiset viestit ja mielenterveysongelmat ovat kriisin aikana lisääntyneet.
– Pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten arkeen laajasti, ja viranomaiset havaitsivat jo pandemian alkuvaiheessa hälyttäviä merkkejä lasten ja nuorten tilanteesta. Koronaviruspandemia on alustavien arvioiden mukaan lisännyt perheiden sisäisiä ongelmia ja niihin liittyvää piilorikollisuutta.
Myös nuorten tekemät väkivallanteot ovat olleet viime aikoina paljon otsikoissa. Selonteon mukaan valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin ja he syyllistyvät harvoin rikoksiin. Toistuva ja vakava rikollisuus kasaantuu pienelle joukolle, jotka ovat usein myös itse rikoksen uhreja, selonteossa sanotaan.
– Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu rikollisuus, traumat ja kaltoinkohtelu, kuten perheväkivalta tai kiusaaminen, kohottavat riskiä rikosten tekemiselle ja uhriksi joutumiselle myös aikuisiässä. Vaikka kiusaaminen on kymmenessä vuodessa vähentynyt, edelleen noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori kokee kiusaamista viikoittain.
Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa julkaistiin alkuvuonna.
Siinä koulujen kiusaamisen vastaiseen toimintaan halutaan isommaksi osaksi nuorten rikoskierrettä ehkäisevä ankkuritoiminta, jossa poliisi on mukana.
Selonteon mukaan on tärkeää, että poliisille ja nuorille syntyy positiivisia kohtaamisia, jotka vahvistavat nuorten luottamusta poliisiin ja madaltavat kynnystä kääntyä poliisin puoleen tarvittaessa.
Ankkuritoiminnan nähdään myös ehkäisevän jengiytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista.
