Kansalaisten rooli turvallisuustoimijoina vahvistuu tammikuussa julkistettavassa uudessa yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategiassa. Mukana ovat opit koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta, kertoo Antti Häkkänen STT:n haastattelussa.
Sisäministeriön marraskuussa julkistama kansalaisten varautumisopas saa eräänlaista jatkoa tammikuussa. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan alkuvuodesta julkistetaan Suomen uudistettu yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategia, jossa kansalaisten aiempaa tärkeämpi rooli turvallisuustoimijoina on yksi painopistealueista.
– Kaiken takana on se keskeinen havainto, että mitä useampi suomalainen on toimintakykyinen jossain kriisitilanteessa, esimerkiksi sähköjen katketessa, sitä paremmin koko yhteiskunta pärjää, Häkkänen sanoo.
9:58
Ministerin mukaan suomalaisten kriisitietoisuus ei ole huonolla tolalla, mistä kielii muun muassa aktiivinen osallistuminen erilaiseen turvallisuuteen tai vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvään järjestötoimintaan. Varmaa tietoa ei ole kuitenkaan siitä, kuinka monella oikeasti on sitä kuuluisaa kotivaraa eli ruokaa, vettä ja vaikka patteriradio kotonaan.
Suomi ei ole käsky-yhteiskunta, ja Häkkäsen mukaan kansalaisten varautumisessa tukeudutaan jatkossakin neuvoihin ja kehotuksiin. Ne ovat ministerin mukaan huolellisesti mietittyjä ja jos kotitalouksissa "nähdään pieni vaiva" varautumiseen, viranomaiset voivat kriisitilanteessa keskittyä enemmän johonkin akuuttiin ja isompaan uhkaan.
– Uskaltaisin sanoa, että tämä yksilötason varautuminen tavanomaisiin riskitilanteisiin on ihan kansalaisvelvollisuus, Häkkänen sanoo.
Toki kyse on hänen mukaansa samalla myös jokaisen omasta edusta siinä missä palovaroittimen hankinnassakin.
Lue myös: Suomalaiset eivät ole varautuneet riittävästi vesikatkoihin – tämä asia löytyi kuitenkin monelta
Kokoonsa nähden hyvin varustautunut
Yhteiskunnan uutta kokonaisturvallisuusstrategiaa on valmisteltu tämä vaalikausi puolustusministeriön johdolla, koska siellä sijaitsee myös kokonaisturvallisuustoimia koordinoiva turvallisuuskomitea. Strategian edellinen versio on vuodelta 2017, minkä jälkeen Suomen sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ovat haastaneet niin koronapandemia, Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa kuin kansainvälisten huoltoketjujen katkeilut.
Lisäksi varautumisen kannalta oleelliset kunnallishallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan johtamisjärjestelmät ovat muuttuneet aiemmasta muun muassa sote-uudistuksen myötä.
Suomen kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen mallia suitsutetaan maailmalla tämän tästä. Häkkäsen mukaan asiat toki ovatkin suhteellisen hyvin, mutta se ei poista tarvetta uudistuksiin ja kehitystyöhön kaikilla hallinnonaloilla.
– Suomi on pieni maa. Me olemme kokoomme nähden hyvin varautuneita. Kannattaa siis olla realisti, ja sen takia nyt eivät saa missään tapauksessa hanskat pudota, Häkkänen muotoilee.
Sen takia pitää edelleen vahvistaa kaikkia neljää osa-aluetta eli kokonaisturvallisuuden lisäksi omaa kansallista maanpuolustusta, Naton läsnäoloa Suomessa ja puolustusyhteistyökumppanuuksia.
9:36
Lue myös: Tällainen on välttämätön kotivara: Varautumisen päivänä asiantuntijat muistuttavat myös, miksi henkinen kriisinkestävyys on aiempaa tärkeämpää
EU- ja Nato-ulottuvuus mukana
Kansalaisten roolin ohella turvallisuusstrategian uudistustyössä ovat olleet Häkkäsen mukaan painopistealueina kokonaisturvallisuuden lisääntynyt merkitys EU:n ja Naton puitteissa sekä vasteen eli toimintakyvyn varmistaminen kriisitilanteissa.
Suomen hallitus on ajanut EU:ssa voimakkaasti niin kutsuttua turvallisuusunionin ajatusta muun muassa huoltovarmuudessa.
– On käytännössä mahdotonta, että Suomessa tuotetaan kaikkea, mutta Euroopan pitäisi kyetä yhä enemmän tekemään kriittisiä tuotteita kriisiajalle, Häkkänen perustelee.
– Sellainen ehkä vähän sinisilmäinenkin ajatus, että ainahan maailmalta tavaraa tulee, on nyt muuttunut, hän jatkaa.
Natossa taas on noussut vahvasti esiin ja herättänyt kiinnostusta suomalaisille jo entuudestaan tuttu kokonaismaanpuolustuksen malli. Häkkäsen mukaan Ukrainan sota on opettanut, että esimerkiksi energiajärjestelmän ja logistiikkaketjujen toiminta on varmistettava siten, että maan puolustuskyky säilyy pidemmän aikaa. Juuri tätä kestokykyä Venäjä yrittää Ukrainassa tuhota.
– Ei siis voittaa hetkellisesti jollain ylivertaisella aseistuksella tai nopealla ratkaisulla, vaan nimenomaan nitistää huoltovarmuuden, energiajärjestelmän ja ammusten raaka-aineketjut, Häkkänen selittää.
Lue myös: Sisäministeriö julkaisi oppaan: Näin varaudut sotaan ja kriiseihin
Valtiojohdon kriisijohtamista pohditaan
Varautumisen lisäksi kokonaisturvallisuusstrategia tarttuu siihen, miten toimintakyky kriisitilanteessa turvataan. Häkkäsen mukaan tähän pyrintään muun muassa sillä, että toimintaa erilaisissa kriisiskenaarioissa harjoitellaan aiempaa enemmän.
Hän nostaa esimerkiksi koronapandemian, jonka aikana paikallistasolla jouduttiin joskus luomaan tapauskohtaisia johtamisjärjestelyjä, jotka eivät perustuneet mihinkään aiempiin malleihin.
Kyberhyökkäyksissä päänvaivaa aiheuttavat Häkkäsen mukaan esimerkiksi toimialakohtaiset tietosuojajärjestelyt. Hänen mukaansa yhteistyötä eri alojen kanssa pitää kehittää siten, ettei sinne jää vieraan vallan hybridivaikuttamisen mentävää oikeudellista tai muuta aukkoa.
Koronapandemian yhteydessä presidentti Sauli Niinistö ehdotti hallitukselle operatiivisen työryhmän, "nyrkin", perustamista kriisin hoitoon. Presidentille ja hallitukselle jakautuvan ulkopolitiikan hoitoon on myös ehdotettu uuden yhteistyöelimen, kansallisen turvallisuusneuvoston luomista.
Häkkänen kommentoi asiaa kertomalla, että kokonaisturvallisuusstrategian uudistamisen ohella käynnissä on erillinen turvallisuusjohtamisen uudistamishanke, jossa tarkastellaan juuri valtiojohdon tason johtamismallia. Myös tämän hankkeen tuloksia voidaan kuulla talven aikana.
– Minä en ehkä ole niinkään sen kannalla, että pitäisi olla jotain uusia neuvostoja. Meillä on ihan sujuva ja mutkaton tp-utva-malli, Häkkänen sanoo viitaten tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisiin kokouksiin.
Lue myös:
Uusi strategia: Suomi vastaa kyberhyökkäyksiin iskemällä takaisin – "Jos ei, se kannustaa Venäjää"
MTV tutustui paikkaan, johon ei yleensä pääse: "Jos ne lamautetaan, vaikutukset ovat välittömät kaikille"
Tietoliikennekaapeleita katkeilee satoja vuosittain – suomalainen yhteiskunta ei yhdestä vauriosta hätkähdä
2:14