SPAL kantaa huolta siitä, onko hyvinvointialueille hajautettu pelastustoimi valmis vastaamaan kansallisen tason kriiseihin.
Suomen Pelastusalan Ammattilaiset SPAL pyytää selvitystä pelastustoimen siirtämisestä hyvinvointialueilta valtiolle. Järjestö esittää, että siirrosta käynnistettäisiin riippumaton selvitys jo kuluvalla hallituskaudella.
Vt. järjestön johtaja Pasi Jaakkolan mukaan ehdotuksen taustalla on ensisijaisesti Suomen ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja pohdinta siitä, onko pelastustoimen suorituskyky riittävä kriiseihin varautumiseen.
– Esimerkiksi kriittiseen infraan kohdistuvat hybridiuhat saattavat kuitenkin kaatua pelastustoimelle, Jaakkola sanoo.
Pelastustoimen järjestämisvastuu siirrettiin 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin alaisuuteen vuoden 2023 alusta. Jaakkolan mukaan nykyiseen lainsäädäntöön liittyy ristiriita. Pelastuslaissa pelastustoimi määritellään sisäministeriön johdon ja valvonnan alle, mutta käytännössä palveluiden tuottamisesta vastaavat hyvinvointialueet.
– Sisäministeriö voi antaa ohjeita, mutta niiden toteuttaminen jää hyvinvointialueiden tehtäväksi. Ohjauksesta voi syntyä 22 eri näkemystä.
Pelastustoimi on siis hyvin erilaisessa asemassa kuin muut turvallisuusviranomaiset, kuten poliisi, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. Jaakkolan mielestä toimintojen yhtenäistämisessä on päästy eteenpäin, mutta käytännöt eri pelastuslaitoksissa ovat edelleen kirjavia.
Ministeriö toivoo työrauhaa
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriöstä toteaa ensimmäiseksi, ettei uusien järjestämismallien selvittäminen ole tällä hetkellä perusteltua. Niiden aika voi tulla myöhemmin.
– Nyt on erittäin tärkeää antaa hyvinvointialueille työrauha.
Kohvakan mukaan hallintouudistuksella nimenomaan pyrittiin vastaamaan tarpeeseen toimia yhtenäisesti kansallisissa poikkeus- ja kriisitilanteissa sekä esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden iskiessä.
Hänen mukaansa työkaluja on luotu sellaisiin tilanteisiin, joissa koko valtakunnan voimavarat tarvitaan käyttöön. Näihin lukeutuu pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä, jolla tarvittaessa kaikki pelastustoimen joukot voidaan ottaa sisäministeriön johtoon. Sama mahdollisuus on viidellä pelastustoiminnan yhteistyöalueella.
– Kehittämisen varaa on esimerkiksi yhteisten kansallisten käytäntöjen kehittämisessä, yhteisissä hankinnoissa tai pelastusasemakonseptien kehittämisessä, mukaan lukien myös yhteistyö muiden viranomaisten, kuten poliisin tai rajaviranomaisten kanssa, Kohvakka sanoo.
Suursäästöt noin 20 vuotta sitten
SPAL vastusti pelastustoimen siirtämistä hyvinvointialueille. Jaakkolan mukaan nyt on tapahtumassa juuri se, mitä liitossa muutoksen yhteydessä pelättiin.
– Oli uhka, että pelastustoimi jää soten jalkoihin, ja niin näyttää monin paikoin tapahtuneen.
Jaakkola muistuttaa, että pelastustoimeen tehtiin suurimmat yhtenäistämiseen liittyvät säästöt jo vuonna 2004. Silloin pelastustoimi muutettiin kuntien alaisuudesta alueellisiksi toimijoiksi, käytännössä maakunnittain.
– Höylääminen on tehty jo. Pelastustoimi on tullut toimeen hyvin vähällä. Jos hyvinvointialueen rahoituksessa olisi jokin korvamerkintä pelastustoimelle, sekin auttaisi.
Pelastusylijohtaja Kohvakka on Jaakkolan kanssa samaa mieltä siitä, että alueellisesti pelastustoimen tuotantorakenteessa ei ole hirvittävästi löysää.
Kohvakan mielestä hyvinvointialueiden pelastustoimeen kohdistuvat säästöpäätökset ovat kuitenkin toistaiseksi olleet maltillisia, eivätkä ne ole laajassa mittakaavassa vaarantaneet palvelutasoa.
Viimeisimmässä kansallisessa tarkastelussa toimintavalmiusajat olivat hieman lyhentyneet.
Valtuustot päättävät rahoista
Hyvinvointialueiden taloudesta pelastustoimi muodostaa hyvin pienen osan, noin kaksi prosenttia. Viime vuonna pelastustoimeen kohdistui kokonaisuudessaan noin 15,8 miljoonan euron säästöpaine.
– Tämän vuoden osalta tarkkoja lukuja ei vielä tiedetä, mutta taloudellinen niukkuus tulee jatkumaan, kommentoi Kimmo Kohvakka.
Pelastusalan kustannustasoon vaikuttaa sen työvoimavaltaisuus. Muut alaan liittyvät kustannukset, kuten polttoaineiden hinta ja paloasemien ylläpito, ovat viime vuosien aikana useista eri syistä kasvaneet.
Ala kärsii pelastajapulasta. Hallitus on ratkaisuna tähän päättänyt tuplata pelastajakoulutuksen aloitusmäärät.
Sekä Kohvakka että SPAL ry:n Jaakkola pitävät tärkeänä sitä, että hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus palkata valmistuvia sen sijaan, että säästötoimet estäisivät henkilöstön palkkaamisen tai pahimmillaan johtaisivat irtisanomisiin.
Kohvakka muistuttaa, että keväällä vaaleilla valittavat hyvinvointialueiden valtuustot ovat avainasemassa siinä, miten palveluista päätetään ja miten alueille tuleva rahapotti käytetään. Itsehallinto mahdollistaa palveluiden järjestämisen alueille parhaiten sopivalla tavalla.
– Pelastustoimelle voidaan kohdistaa päätöksillä enemmän rahoitusta kuin laskennallinen rahoitusosuus on, Kohvakka sanoo.