Aluehallintovirastolta Helsingin kaupungille 20 miljoonan uhkasakko – pelastustoimissa epäkohtia

– Ongelma meidän näkökulmasta on, että riskienhallintatoimenpiteet eivät korvaa toimintavalmiutta. Jos suojaus pettää silloin kun inhimillinen tai tahallinen toiminta johtaa onnettomuuteen, niin pelastustoiminnan pitäisi olla mahdollisimman tehokasta ja nopeaa, Laurinen toteaa.

Laurinen ei halua arvioida ilman tarkempia tutkimuksia, ovatko nyt havaitut puutteet heikentäneet helsinkiläisten turvallisuutta.

Helsinki saa itse päättää, missä järjestyksessä muutoksia tehdään. Aluehallintovirasto edellyttää, että havaitut puutteet korjataan vuoteen 2023 mennessä.

– Riskiruuduissa pitäisi tapahtua neljänneksen parannus vuosittain, että päästään hyvään tilanteeseen, Laurinen sanoo.

Laurinen korostaa, että toimintavalmiusaikaan liittyy riskianalyysin lisäksi järjestelmän teho ja reaktiokyky.

– Suuronnettomuuksissa tai aseellisiin hyökkäyksiin liittyvissä tilanteissa toiminnan on oltava nopeaa ja tehokasta, Laurinen summaa.

Laurisen mukaan trendinä vaikuttaisi olevan se, että kaupunkeihin syntyy alueita joihin nopein avuntarve ei toteudu.

"Ei turvallisuuspoikkeamia"

Helsingin pelastuslaitos ei ole omien analyysiensä mukaan havainnut turvallisuuspoikkeamia puutealueilla. Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksténin mukaan, jos tarkastellaan yksityiskohtaisesti yksittäisiä tapauksia, niin nopeammasta vasteajasta ei ole apua niin sanotuilla puutealueilla, vaan pikemmin keskustassa.

– En sano, että aluehallintoviranomaisten tutkimukset ovat väärässä. Mutta kokonaisuus pitää ottaa huomioon. Meidän oma riskianalyysi on aika perusteellinen ja käymme kaikki ruudut läpi niiden ominaistarpeiden mukaan. Eli miten uhkiin vastataan ja mitkä ovat parhaat menetelmät, että saadaan riskit alas, Weckstén sanoo.

Helsingin pelastuslaitokselta todetaan, että vasteaika vaihtelee alueittain melko paljon. Kuuden minuutin teoreettisen aikaan ei nykyisillä resursseilla päästä.

– Sen saavuttamiseksi tarvittaisiin lisää toimipisteitä ja huomattavasti enemmän miehistöä, Weckstén toteaa.

Pelastuskomentaja ymmärtää aluehallintoviranomaisten näkökulman, mutta painottaa AVI:n näkemyksen perustuvan vain yhteen mittariin.

– Tämä on vain pieni osa koko pelastustoimen tehtävä- ja suorituskentässä. Olemme jo vuosia kehittäneet systemaattisesti riskianalyysiä ja kehittäneet toimenpiteiden vaikuttavuuden tutkimusta. Meillä on valtava repertuaari erilaisia toimenpiteitä, joista sitten yksi mittari on valitettavasti negatiivinen muutamilla alueilla. Myönnämme sen, Weckstén sanoo.

"Otamme nootin vakavasti"

Weckstén vetoaa tilastoihin, joiden perusteella Helsinki on ylivoimaisesti turvallisin pelastusalueista koko Suomessa väkilukuun suhteutettuna.

– Olemme viimeisen kuuden vuoden aikana kaksinkertaistaneet meidän tuottaman onnettomuusehkäisyn volyymin. Siitäkin huolimatta pähkäilemme, minkälaisilla toimenpiteillä saisimme tilanteeseen parannusta. Otamme AVI:n nootin todella vakavasti ja pohdimme mitä asialle tehdään. Käymme sitten heidän kanssaan keskusteluja, näkevätkö he meidän toimenpiteet riittävinä, Weckstén kertoo.

Ensimmäiset askeleet on jo Wecksténin mukaan otettu, sillä tulevan vuoden talousarvion suunnitteluun on merkitty resurssilisäyksiä, jotka jyvittyvät osittain nyt esille nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Weckstén ei koe uhkasakosta sikiävää keskustelua ongelmalliseksi, vaan painottaa uutisoinnin laajentavan keskustelua.

– Tämän kautta nousee muitakin asioita esiin ja pääsemme keskustelemaan muistakin toimenpiteistä, Weckstén päättää.

• 11:27
  Poliisi

  Poliisilla oli suuri operaatio: ampuiko joku Jätkäsaaressa?
• Eilen20:01
  Joulu

  Helsingin jouluavaustungos herätti ahdistusta: "Kadut täynnä itkeviä lapsia"
• pe19:11
  Liikenneonnettomuudet

  Useita onnettomuuksia Suomen etelä- ja keskiosissa – ajokeli huononemassa
• pe17:50
  Mitä ihmettä?

  Tiinan lapsi sai Husilta 28 identtistä kirjettä: "Mihinkäs ne soterahat menevät?"
• pe13:22
  Tuhotyö

  Lähijunan vaunuun heitettiin savupommi Malmilla
• Lataa lisää