Suomenlahdelle on luvassa paljon sinilevää

Pohjanlahdelle puolestaan ei odoteta merkittäviä kukintoja. Muilla merialueilla kukintariski on huomattava tai kohtalainen.

Ennuste koskee avomerta. Rannikon ja saariston paikalliseen tilanteeseen vaikuttaa muun muassa yhteys avomereen.

Kyse on ennusteesta, joka kuvaa sinileväkukintojen keskimääräistä esiintymisriskiä. Viime vuoden ennuste piti Syken mukaan paikkansa "kohtalaisesti".

Sinilevän määrän ratkaisee lopulta sää. Tavallisesti ensimmäiset kukinnot ilmaantuvat heinäkuun puolenvälin maissa. Jos sää jatkuu kesän alun tapaan lämpimänä, harmeja on odotettavissa jo heinäkuun alussa.

Ennustetta on ollut laatimassa myös Ilmatieteen laitos.

Pietarin päästöt kurissa

Tärkeää tietoa ennusteelle antoivat esimerkiksi tutkimusalus Arandan talviset mittaukset, joilla selvitettiin Itämeren fosfori- ja typpipitoisuuksia.

Suomenlahden pintavesissä havaittiin talven mittauksissa poikkeuksellisen paljon fosforia.

-Tärkein syy tähän on veden voimakas sekoittuminen. Syvälle varastoitunut fosfori pääsi pintavesiin, sanoo päällikkö Heikki Pitkänen Syken merikeskuksesta.

Sekoittumiseen pääsyynä ovat voimakkaat tuulet, jotka nostivat pohjan varastoista fosforia pintavesiin. Ilmeisesti myös vaihteleva veden suolakerrostuneisuus on ollut tavallista heikompi.

Suomenlahteen on viime vuosina tullut huomattavasti aiempaa vähemmän fosforia Pietarista, ja tämän suunnan päästöt ovat nyt samalla tasolla kuin Suomen.

Pitkänen pitää mahdollisena, että tulevina vuosina voi tulla lähes sinileväkukinnottomia kesiä. Viimeksi näin on käynyt 1990-luvun alkupuolella.

Pirkanmaan ympäristöviranomaiset ilmoittivat torstaina kahdesta vähäisestä sinilevähavainnosta Nokialla ja Kangasalla. Sisävesien tilannetta voi tarkkailla Syken ylläpitämästä Järviwikistä.

Syke tiedottaa Itämeren levätilanteesta juhannusviikosta alkaen viikoittain. Itämeriportaalissa on jatkuvasti päivittyvä Ilmatieteen laitoksen kolmen päivän sinileväennuste.

(MTV3 – STT)