Hengityskoneiden kysyntä on juuri nyt valtava, kun Yhdysvallat ja Euroopan maat valmistautuvat koronakriisin kärjistymiseen. Vakavimmin sairastuneet koronapotilaat tarvitsevat usein tehohoitoa ja erityisesti hengityskonetta.
Suomessa on tällä hetkellä noin 300 tehohoitopaikkaa ja 200 tehovalvontapaikkaa. Hallitus on ilmoittanut, että niiden määrä pyritään mahdollisimman pian tuplaamaan yhteensä tuhanteen.
Lue myös: Krista Kiuru: Hallitus nostaa tehohoidon paikkamäärää tuhanteen
Mistä tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavat hengityskoneet löydetään tällaisella aikataululla, kun hengityskoneita tarvitaan lähes kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa?
Vastaus piilee nukutuksiin käytettävissä anestesialaitteissa. Niissä on sisäänrakennettuna hengityskone. Satoja anestesialaitteita hengityskoneineen saadaan vapautettua koronapotilaiden hoitamiseen, kun kiireettömiä leikkauksia siirretään.
– Nykyaikainen anestesialaite ja siinä sisällä oleva hengityskone soveltuvat hyvin hengitysvajauksen hoitoon. Niissä ovat kaikki keskeiset ominaisuudet, joita tarvitaan vaikean hengitysvajauksen hoitamisessa, sanoo professori Matti Reinikainen.
Hän on anestesiologian ja tehohoidon professori Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:ssä.
Rakenteelliset erot eivät esteenä
Tehohoitokäyttöön tarkoitetuissa hengityskoneissa ja anestesialaitteissa on rakenteellisia eroja, mutta Reinikaisen mukaan nämä erot eivät estä anestesialaitteiden hyödyntämistä koronapotilaiden hoidossa.
