Suomen tehohoitokapasiteetti pitäisi tuplata nopeasti, mutta mistä tarvittavat hengityskoneet? “Laitekapasiteetista tämä ei jää kiinni”

8:55
Pitäisikö koronatestejä Suomessa lisätä? Näin THL:n asiantuntija vastaa MTV Uutisten haastattelussa

Hengityskoneiden kysyntä on juuri nyt valtava, kun Yhdysvallat ja Euroopan maat valmistautuvat koronakriisin kärjistymiseen. Vakavimmin sairastuneet koronapotilaat tarvitsevat usein tehohoitoa ja erityisesti hengityskonetta.

Suomessa on tällä hetkellä noin 300 tehohoitopaikkaa ja 200 tehovalvontapaikkaa. Hallitus on ilmoittanut, että niiden määrä pyritään mahdollisimman pian tuplaamaan yhteensä tuhanteen.

Mistä tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavat hengityskoneet löydetään tällaisella aikataululla, kun hengityskoneita tarvitaan lähes kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa?

Vastaus piilee nukutuksiin käytettävissä anestesialaitteissa. Niissä on sisäänrakennettuna hengityskone. Satoja anestesialaitteita hengityskoneineen saadaan vapautettua koronapotilaiden hoitamiseen, kun kiireettömiä leikkauksia siirretään.

– Nykyaikainen anestesialaite ja siinä sisällä oleva hengityskone soveltuvat hyvin hengitysvajauksen hoitoon. Niissä ovat kaikki keskeiset ominaisuudet, joita tarvitaan vaikean hengitysvajauksen hoitamisessa, sanoo professori Matti Reinikainen.

Hän on anestesiologian ja tehohoidon professori Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:ssä.

Rakenteelliset erot eivät esteenä

Tehohoitokäyttöön tarkoitetuissa hengityskoneissa ja anestesialaitteissa on rakenteellisia eroja, mutta Reinikaisen mukaan nämä erot eivät estä anestesialaitteiden hyödyntämistä koronapotilaiden hoidossa.

– Laitteen ominaisuudet pitää tietenkin tuntea, mutta käyttö sinänsä ei ole pulmallista, hän toteaa.

Professori Reinikaisen mukaan nykyisen tehohoitokapasiteetin tuplaaminen Suomessa ei jää kiinni hengityskoneiden eikä muunkaan laitteiston riittävyydestä. Olennaista on hoitohenkilöstön riittävyys ja ihmisten kouluttaminen mahdollisesti uudenlaisiin tehtäviin.

Reinikaisen mukaan hengitystä tukevaa laitteistoa löytyy tarvittaessa lisääkin. Laitteita voidaan esimerkiksi ottaa käyttöön yksityissairaaloista, joissa on leikkaustoimintaa. Lisäksi sairaaloiden varastoissa on vielä tallessa käytöstä poistettuja laitteita.

– Niitä kartoitetaan meilläkin Kuopiossa parhaillaan, Reinikainen sanoo.

Kestävät päiväkausien käyttöä 

Anestesialaitteet on normaalisti tarkoitettu lyhytaikaiseen, korkeintaan muutamia tunteja kestävään käyttöön. Koronapotilaiden tehohoito voi kuitenkin kestää useita päiviä. Reinikaisen mukaan tämäkään ei ole ongelma.

– Vaikka anestesialaite muuten on monimutkainen kokonaisuus, sen sisällä oleva hengityskone toimii hyvin samalla tavalla kuin tehohoitoon tarkoitetut hengityskoneet. Tarvittaessa käyttöä voidaan jatkaa useita päiviä, Reinikainen sanoo.

Merkittävin ero laitteiden välillä on Reinikaisen mukaan se, että anestesialaitteiden hengityskone soveltuu hengitysputken kautta toteutettavaan vaikean hengitysvajauksen hoitoon, mutta ei hengitysnaamarin kautta toteutettavaan keskivaikean hengitysvajeen hoitoon. Se sijaan varsinaiset tehohoidon hengityskoneet soveltuvat kaikenlaisten hengitysvajeiden hoitoon.

Tämä on otettava huomioon laitteiden sijoittelussa, kun uusia tehohoitopaikkoja järjestellään: kaikissa kohteissa on oltava riittävästi erilaisia hengitystä tukevia laitteita.

Anestesialaitteiden hyödyntäminen koronapotilaiden hoidossa on erittäin ajankohtainen kysymys kaikissa niissä maissa, joita koronaviruspandemia koettelee.

MTV Uutisten tietojen mukaan anestesialaitteiden valmistajat ovat saaneet asiakkailtaan useita yhteydenottoja, joissa pyydetään ohjeistusta laitteiden käyttöön juuri koronapotilaiden tehohoidossa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja