Suomen tehohoitokapasiteetti pitäisi tuplata nopeasti, mutta mistä tarvittavat hengityskoneet? “Laitekapasiteetista tämä ei jää kiinni”

Suomessa on tällä hetkellä noin 300 tehohoitopaikkaa ja 200 tehovalvontapaikkaa. Hallitus on ilmoittanut, että niiden määrä pyritään mahdollisimman pian tuplaamaan yhteensä tuhanteen.

Lue myös: Krista Kiuru: Hallitus nostaa tehohoidon paikkamäärää tuhanteen

Mistä tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavat hengityskoneet löydetään tällaisella aikataululla, kun hengityskoneita tarvitaan lähes kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa?

Vastaus piilee nukutuksiin käytettävissä anestesialaitteissa. Niissä on sisäänrakennettuna hengityskone. Satoja anestesialaitteita hengityskoneineen saadaan vapautettua koronapotilaiden hoitamiseen, kun kiireettömiä leikkauksia siirretään.

– Nykyaikainen anestesialaite ja siinä sisällä oleva hengityskone soveltuvat hyvin hengitysvajauksen hoitoon. Niissä ovat kaikki keskeiset ominaisuudet, joita tarvitaan vaikean hengitysvajauksen hoitamisessa, sanoo professori Matti Reinikainen.

Hän on anestesiologian ja tehohoidon professori Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:ssä.

Rakenteelliset erot eivät esteenä

Tehohoitokäyttöön tarkoitetuissa hengityskoneissa ja anestesialaitteissa on rakenteellisia eroja, mutta Reinikaisen mukaan nämä erot eivät estä anestesialaitteiden hyödyntämistä koronapotilaiden hoidossa.

– Laitteen ominaisuudet pitää tietenkin tuntea, mutta käyttö sinänsä ei ole pulmallista, hän toteaa.

Professori Reinikaisen mukaan nykyisen tehohoitokapasiteetin tuplaaminen Suomessa ei jää kiinni hengityskoneiden eikä muunkaan laitteiston riittävyydestä. Olennaista on hoitohenkilöstön riittävyys ja ihmisten kouluttaminen mahdollisesti uudenlaisiin tehtäviin.

Lisää aiheesta: THL: Koronavirustartuntoja 700 ja testattuja yli 10 500 – tehohoidossa 13

Reinikaisen mukaan hengitystä tukevaa laitteistoa löytyy tarvittaessa lisääkin. Laitteita voidaan esimerkiksi ottaa käyttöön yksityissairaaloista, joissa on leikkaustoimintaa. Lisäksi sairaaloiden varastoissa on vielä tallessa käytöstä poistettuja laitteita.

– Niitä kartoitetaan meilläkin Kuopiossa parhaillaan, Reinikainen sanoo.

Lue myös: Koronavirus repi työelämän pelisäännöt uusiksi: ”Huolena on, mitä huominen tuo tullessaan”

Kestävät päiväkausien käyttöä 

Anestesialaitteet on normaalisti tarkoitettu lyhytaikaiseen, korkeintaan muutamia tunteja kestävään käyttöön. Koronapotilaiden tehohoito voi kuitenkin kestää useita päiviä. Reinikaisen mukaan tämäkään ei ole ongelma.

– Vaikka anestesialaite muuten on monimutkainen kokonaisuus, sen sisällä oleva hengityskone toimii hyvin samalla tavalla kuin tehohoitoon tarkoitetut hengityskoneet. Tarvittaessa käyttöä voidaan jatkaa useita päiviä, Reinikainen sanoo.

Merkittävin ero laitteiden välillä on Reinikaisen mukaan se, että anestesialaitteiden hengityskone soveltuu hengitysputken kautta toteutettavaan vaikean hengitysvajauksen hoitoon, mutta ei hengitysnaamarin kautta toteutettavaan keskivaikean hengitysvajeen hoitoon. Se sijaan varsinaiset tehohoidon hengityskoneet soveltuvat kaikenlaisten hengitysvajeiden hoitoon.

Lue lisää: MTV seuraa koronan leviämistä maailmalla: Euroopassa todettuja tartuntoja on jo 150 000, sairaus on vaatinut 7 800 kuolonuhria

Tämä on otettava huomioon laitteiden sijoittelussa, kun uusia tehohoitopaikkoja järjestellään: kaikissa kohteissa on oltava riittävästi erilaisia hengitystä tukevia laitteita.

Anestesialaitteiden hyödyntäminen koronapotilaiden hoidossa on erittäin ajankohtainen kysymys kaikissa niissä maissa, joita koronaviruspandemia koettelee.

MTV Uutisten tietojen mukaan anestesialaitteiden valmistajat ovat saaneet asiakkailtaan useita yhteydenottoja, joissa pyydetään ohjeistusta laitteiden käyttöön juuri koronapotilaiden tehohoidossa.

Lue lisää: MTV seuraa viruksen etenemistä – katso täältä uusimmat tiedot koronatilanteesta