Viranomaiset alkavat tiedottaa tehohoidossa olevien määrästä – ministeriön vakava viesti: "Todennäköisesti kuolemiltakaan emme voi välttyä"

Tällä hetkellä tehohoidossa on viisi ihmistä.Mahdollisista kuolemista kertomista pohditaan edelleen.

– Todennäköisesti kuolemiltakaan emme voi välttyä. Joudumme keskustelemaan kuolleista tiedottamisesta omaisten kanssa.

Tehohoidon kapasiteettia pyritään parhaillaan kasvattamaan. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi, että tehohoitopaikkoja on tällä hetkellä 300 ja tehovalvontapaikkoja 200. Määrää pyritään tuplaamaan yhteensä tuhanteen.

Henkilöstöä uudelleenkoulutetaan tehohoitoon

Tehohoidon kapasiteettia lisätään muun muassa siten, että kiireettömistä leikkauksista luovutaan ja leikkaussalien henkilökuntaa uudelleenkoulutetaan.

Eri puolella Suomea työntekijöitä jo koulutetaan tehohoitoon sitä mukaa, kun se on mahdollista.

STT kysyi tilannetta eilen muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilältä. Hänen mukaansa leikkaussalien anestesiahenkilökuntaa voidaan kouluttaa tehohoitoon nopeastikin.

– Mutta jos ihminen ei yhtään tunne tehohoitoa, se on hyvin vaativaa. Perusasiat voidaan kouluttaa muutamassa päivässä sellaisille, joilla on perustiedot. Että ymmärtää syvemmin asiaa, niin siihen menee kauemmin. Se vaatii normaalisti muutaman vuoden työpaikkakoulutuksen, Pietilä totesi.

Koronavirus voi aiheuttaa pienellä osalla potilaista äkillisen hengitysvajausoireyhtymän, jossa keuhkoihin kertyy tulehduksen takia tulehdussoluja ja nestettä.

Sen seurauksena keuhkojen kyky hoitaa tehtäväänsä heikkenee ja potilas voi tarvita tehohoitoa.

Tehohoidossa hengitystä ja verenkiertoa tuetaan hengityslaitteella sekä verenkierron tukihoidoilla.Tehovalvontapaikalla ei pystytä antamaan samantasoista hoitoa kuin varsinaisessa tehohoidossa. Tehovalvonnassa potilasta tarkkaillaan ja arvioidaan jatkuvasti.

Teholle joutuu pääosin iäkkäitä ihmisiä

Ennusteita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tekevä ylilääkäri Tuija Leino kertoi torstaina STT:lle, että sairaalaan ja teholle joutuvat ihmiset ovat pääosin iäkkäitä ihmisiä.

Hyvin iäkkäitä ja monisairaita ei Leinon mukaan välttämättä pystytä pelastamaan tehohoidollakaan.

– Kyllä tiedetään, että varmasti osa työikäisistäkin joutuu teholle varsinkin, jos on perussairauksia. Mutta tietoa siitä on kertynyt Euroopasta, että vaikka joutuu teholle, siitä kuitenkin selviää. Sen takia tehohoitopaikkojen riittävyys on koko hommassa se tärkeä tekijä, Leino sanoo.

Koronaviruspotilaat eivät ole ainoita potilaita, jotka maassa tarvitsevat tehohoitoa, ja sen takia paikkojen riittävyyttä ei voi suoraan verrata tehohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrään .