Sydänpysähdyksen aiheuttaman äkkikuoleman taustalla on usein kolme tekijää.
Oulun yliopiston professorin ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Juhani Junttilan sydänpysähdyksen aiheuttamaan äkkikuolemaan liittyvästä tutkimuksesta selviää, että sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa.
Nämä ovat:
- jokin kuolemalle altistava sydänsairaus
- sydämen alttius lisälyönneille
- jokin hetkellinen, muuttuva riskitekijä.
Junttila on tutkinut asiaa jo vuosia Suomen Akatemian rahoituksella.
– Näistä kolmesta asiasta voimme suoraan vaikuttaa sydänsairauden syntymiseen ja hoitoon kontrollien ja elämäntapojen kautta. Lisäksi voimme välttää hetkellisten riskitekijöiden kasaamista. Sydämen alttius lisälyönneille on ominaisuus, joka itsessään on vaaraton, mutta yhdistettynä muihin tekijöihin se altistaa äkkikuolemalle, kertoo Junttila Suomen Akatemian tiedotteessa.
"Kenelläkään ei pitäisi löytyä sydänlihaksesta rasvaa"
Junttilan mukaan tiedossa on ollut, että lihavuus altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, mutta aineistosta löydettiin merkkejä myös siitä, että lihavuudella on suora vaikutus sydänlihaksen kuntoon. Tällä Junttila tarkoittaa merkittävästi ylipainoisten, äkillisesti kuolleiden vainajien sydänkudoksesta löytynyttä rasvaa.
– Sidekudosta syntyy sydämeen iän myötä ihan luonnollisestikin, mutta kenelläkään ei pitäisi löytyä sydänlihaksesta rasvaa. Se ei kuulu sydämen sisälle ollenkaan.
Jopa puolelta sepelvaltimotautia sairastaneilta ja äkillisesti kuolleilta on rasvaa löytynyt, ja sen esiintyminen on sitä yleisempää, mitä isompi painoindeksi on.
Myös esimerkiksi laskimoveritulpan ensioire voi olla äkkikuolema.
Tunnistatko sepelvaltimotaudin oireet? Juttu jatkuu videon alla.
1:46
Lue myös: Tutkimus: Hiljaiset sydäninfarktit lisäävät riskiä äkkikuolemaan – tunnista salakavalat oireet
Mittava aineistoi apuna
Käytössään Junttilalla tiimeineen on yli 6 000 vainajan äkkikuolema-aineisto.
– Aineistoa tutkiessamme laskimme, että Suomessa tehdään ruumiinavaus 97 prosentille alle 50-vuotiaana äkillisesti kuolleista. Siitä saadaan merkittävä aineisto tutkimukselle, Junttila kertoo.
Suomessa laki velvoittaa selvittämään vainajan kuolinsyyn silloin, kun kuolema on tapahtunut yllättävästi.
– Uudessa hankkeessa meillä on vuosina 2017–2021 äkillisesti kuolleiden vainajien sydänlihaskudostakin tallessa. Sellaista aineistoa ei ole missään muualla maailmassa, Junttila sanoo.
Aineisto on apuna, kun tutkimustiimi selvittää äkkikuoleman riskitekijöitä, joihin länsimaissa yhä enenevissä määrin kuuluvat lihavuusongelmat.
– Tutkimuksemme lähtökohtana on selvittää, mitkä ovat ne piirteet, jotka pitäisi tunnistaa, jotta ehtisi hoitoon ajoissa. Miten osaisimme vähentää äkkikuoleman riskiä ihmisillä, jotka kuuluvat riskiryhmään?
Lue myös: Ensimmäinen oire korkeasta kolesterolista voi olla sydäninfarkti – "Ruokavaliolla pystytty alentamaan jopa 40 prosenttia"
Katso myös: Diabeteksen hyvä hoito voi säästää äkkikuolemaan johtavalta infarktilta
8:34
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Suomen Akatemia