Merkittävä osa suomalaisista potee usein varsinaiseksi tyypin 2 diabetekseksi kehittyvää esidiabetesta, joka itsessään on yhdistetty vakaviin sairauksiin. Asiantuntijan mukaan elintapojen ja peilikuvan tarkkailu paljastaa, milloin verensokerista pitäisi huolestua.
Tyypin 2 diabetes on etenkin länsimaita riivaava vahvasti elintapoihin kytkeytyvä tauti, jonka lisäsairaudet kuormittavat merkittävästi yhteiskuntia sekä aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Arviolta jo yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, eikä yleistymiselle näy loppua.
Ennen varsinaisen taudin puhkeamista jokainen diabeetikko on käynyt läpi esidiabetekseksi kutsutun vaiheen. Esidiabeteksessa verensokeri on koholla, mutta ei vielä täytä diabeteksen diagnostisia kriteereitä. Tällaisia ihmisiä on Suomessa arviolta ainakin 700 000 – kenties jopa miljoona.
Suomessa esidiabeteksesta puhutaan, kun paastosokerit asettuvat välille 6,1–6,9 mmol/l (millimoolia litrassa). Alempaa arvoa pidetään normaalina verensokerina. Yhdysvalloissa käytetään tiukempi raja-arvoja ja normaalina pidetään alle 5,5 mmol/l paastosokeria.
– Ei ole eksaktia rajaa, mikä on normaalia ja mikä on patologista. Se on enemmän jatkumo ja on vain sovittu tietyt raja-arvot, joita noudatetaan, diabetologi ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Merja Laine sanoo.
Esidiabeteksesta katalan tekee tilan oireettomuus. Diabetekselle tyypilliset oireet, kuten väsymys, ilmaantuvat usein verensokerin ollessa jo hälyttävän korkealla.
