Merkittävä osa suomalaisista potee usein varsinaiseksi tyypin 2 diabetekseksi kehittyvää esidiabetesta, joka itsessään on yhdistetty vakaviin sairauksiin. Asiantuntijan mukaan elintapojen ja peilikuvan tarkkailu paljastaa, milloin verensokerista pitäisi huolestua.
Tyypin 2 diabetes on etenkin länsimaita riivaava vahvasti elintapoihin kytkeytyvä tauti, jonka lisäsairaudet kuormittavat merkittävästi yhteiskuntia sekä aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Arviolta jo yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, eikä yleistymiselle näy loppua.
Ennen varsinaisen taudin puhkeamista jokainen diabeetikko on käynyt läpi esidiabetekseksi kutsutun vaiheen. Esidiabeteksessa verensokeri on koholla, mutta ei vielä täytä diabeteksen diagnostisia kriteereitä. Tällaisia ihmisiä on Suomessa arviolta ainakin 700 000 – kenties jopa miljoona.
Suomessa esidiabeteksesta puhutaan, kun paastosokerit asettuvat välille 6,1–6,9 mmol/l (millimoolia litrassa). Alempaa arvoa pidetään normaalina verensokerina. Yhdysvalloissa käytetään tiukempi raja-arvoja ja normaalina pidetään alle 5,5 mmol/l paastosokeria.
– Ei ole eksaktia rajaa, mikä on normaalia ja mikä on patologista. Se on enemmän jatkumo ja on vain sovittu tietyt raja-arvot, joita noudatetaan, diabetologi ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Merja Laine sanoo.
Esidiabeteksesta katalan tekee tilan oireettomuus. Diabetekselle tyypilliset oireet, kuten väsymys, ilmaantuvat usein verensokerin ollessa jo hälyttävän korkealla.
Lue myös: Tässäkö syy jatkuvaan nälkään? Voi johtaa vuodessa liki 10 kilon painonnousuun
Milloin verensokerista pitää huolestua?
Lihavuus ja esidiabetes kulkevat usein käsi kädessä.
Tyypillisesti esidiabeetikko kantaa vyötäröllään maksan rasvoittumisen kautta rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan vaikuttavia liikakiloja sekä kärsii kohonneesta verenpaineesta. Vaarallinen yhdistelmä lisää riskiä diabeteksen lisäksi muihin sairauksiin.
Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että esidiabetes on yhteydessä lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin, aivoinfarkteihin, munuaissairauksiin ja mahdollisesti myös syöpiin sekä muistisairauksiin.
Pelkästään sokeriarvoilla tulokset eivät todennäköisesti selity vaan taustalla vaikuttavat esidiabeteksen riskitekijät.
Lue myös: Tiedätkö oman lukusi? Tämä on sydänterveyden "kaiken alulle paneva voima" – "Jos jotain tarvitsee mitata verenpaineen lisäksi, niin..."
Verensokerin jatkuvan seurannan sijaan Laine suositteleekin ihmisiä käymään vaa’alla ja katsomaan peiliin. Mikäli vatsa pullottaa ja tietää elintavoissaan olevan korjaamisen varaa, kannattaa ryhtiliike tehdä eikä jäädä odottelemaan vakavampaa sairastumista. Silloin elintapamuutokset olisi viimeistään tehtävä.
– Esidiabetesvaihe on tosi tärkeä hetki, jolloin pystyy elintavoillaan vaikuttamaan osaan riskitekijöistä. Se on tuhannen taalan paikka tehdä elintapamuutoksia, jos ei ole aikaisemmin onnistunut tekemään, Laine sanoo.
Vaa’an ja mittanauhan lisäksi diabetesriskiään voi kartoittaa Diabetesliiton riskitestissä. Siinä kysytään kehon mittojen ja ruokailutottumusten lisäksi muun muassa sukutaustasta.
Katso videolta kikka, joka paljastaa vyötärölihavuuden ilman mittanauhaa! Juttu jatkuu videon alla.
0:37
Terveellinen elämäntapa kannattaisi omaksua jo lapsena
Geenit selittävät osan alttiudesta diabetekseen ja sitä edeltävään esidiabetekseen. DNA:han kirjattua perimää tärkeämpää on kuitenkin se, millaiset elintavat lapsena on omaksunut tai millaisiksi ne ovat aikuisena muodostuneet.
Ylipainoisesta lapsesta kasvaa herkemmin lihava aikuinen. Jos taas kotoa on saatu malli mukavasta terveellisestä elämästä, tuntuvat hyvät valinnat aikuisena luonnollisilta. Nyt suomalaiset lihovat pienestä pitäen. Vielä ei tiedetä, mitä pitkäaikainen ylipainon tai lihavuuden taakka aiheuttaa.
Ravitsemussuosituksiin perustuva – esimerkiksi Itämeren ruokavaliota mukaileva – dieetti yhdessä säännöllisen kunto- ja kestävyysliikunnan sekä hyvästä unesta huolehtimisen kanssa tepsii niin esidiabetekseen kuin muihinkin elintapasairauksiin.
Katso videolta, miltä suositeltu puoli kiloa kasviksia päivässä näyttää. Juttu jatkuu videon alla.
1:26
Ruokailu-, liikunta- ja nukkumistottumuksiaan ei kannata lähteä rukkaamaan parempaan suuntaan verenmaku suussa.
– Muutoksia tehdessä on tärkeää, että ne saisi yksilöllisesti istumaan omaan elämään, että elämä tuntuu elämisen arvoiselta eikä tule kauheaa stressiä, koska sekään ei ole hyvä sokeriaineenvaihdunnan kannalta, Laine neuvoo.
Rohkaisevaa on, että jo maltillinen pysyvä laihtuminen pienentää esidiabeetikon terveysriskejä. Omalta tuntuvia elintapoja on lisäksi helppo noudattaa pitkällä tähtäimellä, mikä on tautitaakan ennaltaehkäisyssä avainasemassa. Äkillisesti laihdutetut kymmenet kilot eivät ole palvelus terveydelle, jos ne hiipivät takaisin korkojen kera.
Lue myös: Viisi yleistä mokaa, jotka estävät painon putoamisen
Mitä yhteiskunta voi tehdä esidiabetesongelmalle?
Myös yhteiskunnan tulisi tukea yksilöitä painonhallinnassa tekemällä terveellisen elämän noudattamisesta helpompaa vauvasta vaariin. Pöydälle on nostettu esimerkiksi epäterveellisten ruokien verotuksen kiristämistä sekä arjessa liikkumisen helpottamista.
Valtakunnallisille kohdentamattomille diabetesseulonnoille Laine ei näe tarvetta, vaikka esidiabetes sekä diabetes lisäsairauksineen aiheuttavat merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle. Miesten terveyttä tarkkaillaan asevelvollisuustarkastuksen yhteydessä, perhettä perustavien naisten sokeriarvoja puolestaan neuvolassa.
– Naisilla raskausaika on ikkuna tulevaisuuteen. Jos odottavalla äidillä todetaan raskausdiabetes, on hänellä suuri riski sairastua kakkostyypin diabetekseen myöhemmin. Tällaisessa tilanteessa kannattaisi laittaa synnytyksen jälkeen paukut painonhallintaan, Laine sanoo.
Kenties puheenparressakin olisi rukattavaa. Laihdutuskulttuuri ja lihavien parjaaminen aiheuttavat ihmisissä syyllisyyttä, joka voi purkautua esimerkiksi tunnesyömisenä. Armollinen ja salliva kulttuuri voivat tukea pysyvää painonhallintaa sekä kannustaa terveellisiin elintapoihin nuoresta alkaen.
Jokaisella on oma luontainen painonsa. Alla olevalla videolla ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen kertoo, miten ihannepainonsa voi löytää.
1:30