Ekonomisti, työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää "merkittävänä askeleena" EU-maiden päätöstä ottaa yhteistä velkaa.
Hänen mielestään portti on avattu sille, että yhteiseen lainanottoon voidaan turvautua tulevaisuudessakin.
– Nyt ensimmäistä kertaa rikotaan käytännössä se periaate, ettei EU yhteisvelkaannu. Tällä velalla vieläpä rahoitetaan toimintamenoja ja nimenomaan tulonsiirtoja jäsenmailla. Tässä mielessä tämä on merkittävä askel, hän sanoo.
EU-maiden johtajat sopivat varhain tiistaina päättyneessä maraton-kokouksessa 750 miljardin euron elpymisrahastosta koronapandemian vuoksi. Samalla saatettiin päätökseen neuvottelut runsaan 1 070 miljardin euron budjetista vuosille 2021–2027.
Lue myös: Pääministeri Sanna Marin: Suomi tulee toipumaan hitaasti, mutta Euroopan nopea elpyminen on meille tärkeää – "Jäsenmaksupalautuksista on päästävä eroon"
Poikkeuksellista molemmissa ratkaisuissa oli niiden nojaaminen osin yhteiseen velkarahaan. Poliitikot ympäri Eurooppaa ovat korostaneet, että rahoitusjärjestely on kertaluontoinen.
Vihriälän kanssa samoilla linjoilla on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa päätös luoda kriisi-instrumentti velalla ja rahoittaa EU-budjettia velalla mahdollistavat unionin viemisen syvemmälle fiskaaliunioniin. Tutkija ei odota kehityksen tapahtuvan automaattisesti, mutta hän huomauttaa, että unionia koettelevat ennemmin tai myöhemmin uudet talouskriisit.
– Kun nämä päätökset on tehty kerran, ne on helpompi toistaa, Ronkainen sanoo.
Suurin tulos oli itse EU-budjetin rahoituksen muuttuminen
Ronkainen arvioi, että neuvotteluiden suurin tulos oli itse EU-budjetin rahoituksen muuttuminen. Aikaisemmin budjettia on rahoitettu vain jäsenmaksuilla. Nyt sitä aletaan rahoittaa vajaalla 80 miljardilla eurolla velaksi.
– Siihen liittyy brexit, kun suuri nettomaksaja Iso-Britannia poistuu. Velanotolla pystyttiin välttämään tilanne, jossa jäsenmaiden maksuosuudet radikaalisti nousevat, eikä tarvinnut leikata esimerkiksi maataloustukea tai koheesiorahoja.
Lue myös: Financial Times: Sanna Marin vastasi tiukasti Espanjan pääministerille – kommentin pelättiin kaatavan neuvottelut
Vihriälä ja Ronkainen kaipaavat ratkaisun perään laajaa poliittista keskustelua.
Vihriälä ounastelee ison keskustelun syntymistä siitä, mikä on EU:n luonne ja mitä finanssipoliittista toimivaltaa jäsenmaiden yläpuolelle pitäisi siirtää.
– Tässä tosiasiallisesti syntyy kertaluonteisesti EU-tason finanssipolitiikkaa. Jos sitä halutaan jatkaa tulevaisuudessa, olisi luontevaa pyrkiä liittovaltiomaiseen päätöksentekorakenteeseen, joka systemaattisesti ja johdonmukaisesti kontrolloi sitä rahankäyttöä. Tämä on yksi tie, ja tähän syntyy painetta, Vihriälä sanoo.
– Toinen tie on tietysti se, että koska tämä on ollut kieltämättä poikkeuksellista, haluttaisiin betonoida se poikkeuksellisuus. En tiedä, mikä se tapa olisi. Se on hankalaa, koska tämä periaate on nyt rikottu yhden kerran, hän jatkaa.
EU ketterä tulkitsemaan sääntöjään kriiseissä
Myös Ronkaisen mukaan EU:n sekä Euroopan talous- ja rahaliiton Emun talousohjauksen säännöistä pitäisi viimeistään nyt aloittaa keskustelu. Hänen mukaansa tuore ratkaisu osoittaa, että EU on ketterä tulkitsemaan omia sääntöjään uudelleen kriiseissä.
Lue myös: EU-toimittajalta täystyrmäys Sanna Marinin toimille: "Toimi moraalisesti oikein, mutta poliittisesti väärin – häntä odottaa kotona vihainen yleisö"
Vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä euroalue pelastettiin pelastuspaketilla, vaikka sitä pidettiin aiemmin unionin perussääntöjen vastaisena. Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntely bkt:n ja velan suhteesta on jäädytetty koronakriisin yhteydessä jo aiemmin, samoin valtiontukien sääntely. Myös velkarahan käyttöä budjettiin on aiemmin pidetty mahdottomana.