Ekonomisti, työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää "merkittävänä askeleena" EU-maiden päätöstä ottaa yhteistä velkaa.
Hänen mielestään portti on avattu sille, että yhteiseen lainanottoon voidaan turvautua tulevaisuudessakin.
– Nyt ensimmäistä kertaa rikotaan käytännössä se periaate, ettei EU yhteisvelkaannu. Tällä velalla vieläpä rahoitetaan toimintamenoja ja nimenomaan tulonsiirtoja jäsenmailla. Tässä mielessä tämä on merkittävä askel, hän sanoo.
EU-maiden johtajat sopivat varhain tiistaina päättyneessä maraton-kokouksessa 750 miljardin euron elpymisrahastosta koronapandemian vuoksi. Samalla saatettiin päätökseen neuvottelut runsaan 1 070 miljardin euron budjetista vuosille 2021–2027.
Lue myös: Pääministeri Sanna Marin: Suomi tulee toipumaan hitaasti, mutta Euroopan nopea elpyminen on meille tärkeää – "Jäsenmaksupalautuksista on päästävä eroon"
Poikkeuksellista molemmissa ratkaisuissa oli niiden nojaaminen osin yhteiseen velkarahaan. Poliitikot ympäri Eurooppaa ovat korostaneet, että rahoitusjärjestely on kertaluontoinen.
Vihriälän kanssa samoilla linjoilla on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa päätös luoda kriisi-instrumentti velalla ja rahoittaa EU-budjettia velalla mahdollistavat unionin viemisen syvemmälle fiskaaliunioniin. Tutkija ei odota kehityksen tapahtuvan automaattisesti, mutta hän huomauttaa, että unionia koettelevat ennemmin tai myöhemmin uudet talouskriisit.