EU-mepit Heinäluoma ja Niinistö eri linjoilla koronatukipaketin lainapainotteisuudesta – molemmat pitävät tärkeänä rahan investointia oikeisiin kohteisiin

Heinäluoma kuitenkin muistuttaa Suomen asemasta nettomaksajana ja pitää lainaosuuden kasvattamista yhtä lailla merkittävänä kuin sitä, mihin raha lopulta käytetään.

– Täytyy lähteä siitä, että on paitsi yhteinen intressi selvitä, on myös yhteinen intressi, että nettomaksajille ei tule kohtuuttomia maksuja, hän sanoo.

Muista ehdoista Niinistö pitää tärkeänä tarkastella myös jäsenmaiden oikeusvaltiokehitystä. Esimerkkinä hän mainitsee Unkarin, jossa ongelmia ovat hänen mukaansa opposition asema ja julkinen korruptio.

– Jos ratkaisu saadaan aikaiseksi, niin rahan käyttövaatimuksia, läpinäkyvyyttä ja oikeusvaltioperiaatetta tulee kiristää, Niinistö toteaa.

Lue myös: Kommentti: Euroopan johtajilla on edessään hikinen kesä – EU-komission lainasuunnitelma hirvittää monia jäsenmaita, ja maksajina ovat tulevat sukupolvet

Meneekö kaikki raha koronaelvtykseen?

Rahan on tällä hetkellä tarkoitus määräytyä muun muassa vuoden 2015-2019 bruttokansantuotteiden mukaan. Heinäluoma pitää ongelmallisena, että esimerkiksi Puolan kaltaiset maat, joissa koronan vaikutukset ovat olleet lieviä, olisivat nykyehdotuksen mukaan suuria nettohyötyjiä.

– Kriteereissä pitäisi arvioida koronakriisin vaikutus talouteen, eli tämän kevään ja vielä ensi syksyn talouslukemia, hän pohtii. 

– Selvästi komissio on hakenut laajempaa pakettia, että saadaan mukaan myös ne Euroopan maat, joilla on laajempi tarve kehittää talouttaan, Niinistö myöntää.

Niinistö nostaa esiin myös ehdotuksen, että lainat katettaisiin EU:n keräämillä yhteisillä veroilla nettomaksujen korottamisen sijasta. Näitä olisivat esimerkiksi digi- tai ympäristöverot, kuten lentoliikenteestä kerättävä kerosiinivero. 

Katso koko haastattelu yllä olevasta videosta!