EU-maat esittivät oman kantansa nykymuotoiseen elpymisvälineeseen videokokouksessa juhannusaattona.
Nyt käsittelyssä oleva summa on 750 miljardia euroa, jota suunnitellaan kasvatettavan 1 850 miljardiin.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan Suomi ei voi sellaisenaan hyväksyä komission esitystä. Suomi on muun muassa linjannut, että elpymisvälineen kokoa tulisi pienentää ja jaettavien lainojen määrää kasvattaa suhteessa avustuksiin.
Euroedustaja Eero Heinäluomalle (sd) elpymisvälineen läpimeno on selvää 95 prosentin todennäköisyydellä. Ainoastaan ehdot ovat toistaiseksi auki.
– Loppujen lopuksi tarvitaan eurooppalaista elvytystä jäsenmaiden elvytyksen ja Euroopan keskuspankin ohella, Heinäluoma sanoo MTV Uutisaamun haastattelussa.
– Kun näin huikeita summia jaetaan, olisi hämmästyttävää, jos tämä menisi kuin tanssi vain.
Lue myös: Juhannusaaton videokokouksessaan EU-johtajat eivät juuri edistyneet rahaneuvotteluissa
Jäsenmailta vaadittava vastuullista rahankäyttöä
Euroedustaja Ville Niinistön (vihr) ja Heinäluoman näkemykset jaettavan rahan laina- ja avustuspainotteisuudesta eroavat.
Niinistölle avustusten merkittävä osuus ei ole ongelma, vaan oleellista on rahan käyttökohde. Asiat ovat hänen mukaansa toisin kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin kriisimaille jaettiin niin sanottua ”löysää rahaa”.
– Tärkeintä vihreiden mielestä on, että raha käytetään investointeihin, jotka edistävät uuden ympäristöteknologian käyttöönottoa ja Euroopan teollisuuden teknologiajohtajuutta, että saamme työpaikkoja ja työllisyyttä. Siinä pitää vaatia vastikkeellisuutta, Niinistö linjaa.
Heinäluoma kuitenkin muistuttaa Suomen asemasta nettomaksajana ja pitää lainaosuuden kasvattamista yhtä lailla merkittävänä kuin sitä, mihin raha lopulta käytetään.
– Täytyy lähteä siitä, että on paitsi yhteinen intressi selvitä, on myös yhteinen intressi, että nettomaksajille ei tule kohtuuttomia maksuja, hän sanoo.
Muista ehdoista Niinistö pitää tärkeänä tarkastella myös jäsenmaiden oikeusvaltiokehitystä. Esimerkkinä hän mainitsee Unkarin, jossa ongelmia ovat hänen mukaansa opposition asema ja julkinen korruptio.
– Jos ratkaisu saadaan aikaiseksi, niin rahan käyttövaatimuksia, läpinäkyvyyttä ja oikeusvaltioperiaatetta tulee kiristää, Niinistö toteaa.
Lue myös: Kommentti: Euroopan johtajilla on edessään hikinen kesä – EU-komission lainasuunnitelma hirvittää monia jäsenmaita, ja maksajina ovat tulevat sukupolvet
Meneekö kaikki raha koronaelvtykseen?
Rahan on tällä hetkellä tarkoitus määräytyä muun muassa vuoden 2015-2019 bruttokansantuotteiden mukaan. Heinäluoma pitää ongelmallisena, että esimerkiksi Puolan kaltaiset maat, joissa koronan vaikutukset ovat olleet lieviä, olisivat nykyehdotuksen mukaan suuria nettohyötyjiä.
– Kriteereissä pitäisi arvioida koronakriisin vaikutus talouteen, eli tämän kevään ja vielä ensi syksyn talouslukemia, hän pohtii.
– Selvästi komissio on hakenut laajempaa pakettia, että saadaan mukaan myös ne Euroopan maat, joilla on laajempi tarve kehittää talouttaan, Niinistö myöntää.
Niinistö nostaa esiin myös ehdotuksen, että lainat katettaisiin EU:n keräämillä yhteisillä veroilla nettomaksujen korottamisen sijasta. Näitä olisivat esimerkiksi digi- tai ympäristöverot, kuten lentoliikenteestä kerättävä kerosiinivero.
Katso koko haastattelu yllä olevasta videosta!