Hollannin maahanmuuttovastainen laitaoikeisto sukelsi oppositioon, mutta saattaa pian taas nostaa päätään, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Vapauspuolueen puheenjohtaja Geert Wilders ehti kuulua Euroopan laitaoikeiston eturiviin vuosikymmeniä ennen kuin ovi hallitukseen viimein avautui edellisissä vaaleissa.
Ei tosin hänelle henkilökohtaisesti.
Liian polarisoivana ja jyrkkänä hahmona Wildersin oli suostuttava jäämään ilman ministerisalkkua, jotta puolue pääsi vallankahvaan.
Wildersin hallitusohjelmaan vaatimat maahanmuuton kiristykset etenivät hitaasti ja alle vuoden jälkeen hän löi pöytään listan vielä radikaalimmista toimista. Manööveri kaatoi hallituksen ja pakotti maan ennenaikaisiin vaaleihin jo toista kertaa peräkkäin.
Kun keskiviikkona käytyjen vaalien äänistä on laskettu lähes kaikki, on Vapauspuolue menettämässä yli kymmenen paikkaa ja jäämässä niukalla marginaalilla kakkoseksi. Selvää on, etteivät muut puolueet huoli sitä tällä kertaa hallitukseen.
Paluu keskitielle
Hollanti kulki vakaasti keskitietä Mark Rutten neljätoista vuotta jatkuneen pääministeriajan. Taival päättyi Rutten neljännen hallituksen riitelyyn turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiskriteerien kiristämisestä.
