Istuvan presidentin Nicolas Maduron väitetty voitto Venezuelan presidentinvaaleissa on herättänyt laajoja epäilyksiä. Maan oppositio on kiistänyt tuloksen, ja sitä ovat kyseenalaistaneet myös monet muut maat.
Myöskään yliopistotutkija Virpi Salojärvi Helsingin yliopistosta ei usko Maduron voittaneen vaaleja rehellisesti. Siihen viittaavat hänen mukaansa muun muassa ennakkoon selkeää voittoa oppositiolle ennustaneet mielipidekyselyt sekä vaalipäivänä ilmenneet epäselvyydet. Osa äänestyspaikoista esimerkiksi avattiin myöhässä, eikä oppositiolle annettu tarkkoja tietoja kaikista äänestyspaikoista, Salojärvi kertoo.
Lue myös: Venezuelan tilanne kiristyy – kyynelkaasua käytetty mielenosoittajia vastaan
Äänestyspaikkakohtaiset tulokset on toistaiseksi pidetty osittain pimennossa. Olennaista olisikin Salojärven mukaan se, että hallinto julkistaisi vaalidatan kokonaisuudessaan.
– Niin kauan kun niitä ei julkisteta ja läpinäkyvästi näytetä, kyllä tätä voi pitää vilpillisenä, Salojärvi sanoo.
Myös alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta pitää todennäköisenä, että jonkinlaista vilppiä ja tulosten manipulointia vaaleissa on tapahtunut. Hänen mukaansa myös äänestysprosessiin on vaikutettu tekemällä äänestämisestä opposition todennäköisille kannattajille vaikeampaa ja Maduron äänestäjille puolestaan helpompaa.
Uutta liikehdintää
Tuhannet venezuelalaiset ovat lähteneet kaduille osoittamaan mieltään autoritaarisin ottein maata johtavaa Maduroa ja tämän väitettyä voittoa vastaan.
Poikkeuksellista mielenosoituksissa on Salojärven mukaan se, että ihmisiä on lähtenyt liikkeelle barrioista eli köyhiltä asuinalueilta.
– Nämä ovat niitä isoja massoja, mitä ei suuressa määrin aikaisemmin ole ollut liikkeellä.
Lue myös: Venezuelan Maduro sanoo opposition yrittävän vallankaappausta
Liikehdintä on Salojärven mukaan erityistä siksi, että entisen presidentin Hugo Chavezin edustama ja Maduron jatkama chavismo-aate on lähtenyt liikkeelle juuri köyhempiin kansanosiin vetoamisesta.
Kun Maduron hallinto on aiemmin tukahduttanut mielenosoituksia väkivaltaisesti, kyse on Salojärven mukaan ollut lähinnä opiskelijoista ja keskiluokasta.
Köyhistä oloista tulevien mielenosoittajien protestien väkivaltainen tukahduttaminen sen sijaan olisi tutkijan mukaan armeijalle ja poliisille riski. Hän uskookin, että väkivaltaa voidaan nähdä erityisesti puolisotilaallisten joukkojen suunnalta.
Ainakin neljän ihmisen kerrotaan kuolleen levottomuuksissa, kertoivat venezuelalaiset kansalaisjärjestöt tiistaina.
Maan sairaaloiden toimintaa seuraava National Hospital Survey -järjestö ilmoitti kahden ihmisen kuolleen Araguan osavaltiossa ja yhden maan pääkaupungissa Caracasissa. Järjestö raportoi myös yli 40 ihmisen loukkaantuneen.
Ihmisoikeusjärjestö Foro Penalin johtaja Alfredo Romero sanoi, että yksi ihminen on kuollut Yaracuyn osavaltiossa maan pohjoisosassa.
Tämän lisäksi ainakin 46 ihmistä oli otettu kiinni vaalien jälkeen alkaneissa mielenosoituksissa.
"Mitä tahansa voi tapahtua"
Salojärvi ei lähde ennustamaan, miten vaalien jälkipyykki Venezuelassa jatkuu. Hän aikoo seurata tulevien päivien tapahtumia ja Maduron vastausta kansalaisten liikehdintään.
– Koska Venezuelasta on kyse, mitä tahansa voi tapahtua.
Talousahdinkoon ajautuneesta Venezuelasta on viime vuosina muuttanut pois miljoonia ihmisiä. Jos Maduro jatkaa vallassa, arvioi Salojärvi sen tarkoittavan muuttoliikkeen jatkumista ja ihmisoikeustilanteen huononemista entisestään.
Lue myös: Venezuelan istuva presidentti julistettiin vaalivoittajaksi – oppositiojohtaja kiistää vaalituloksen
Pakkasvirta pitää täysin mahdollisena, että Maduron hallitus jatkaa vallassa, jolloin spekulaatio vaalien reiluudesta jäisi kytemään. Toisaalta hän pitää myös mahdollisena, että julkisuuteen päätyy jotain kautta vaalidata, joka ehkä osoittaisi opposition voiton. Silloin kysymys on, miten Maduron hallinto asiaan reagoisi.
– Järjestetäänkö uudet vaalit, mitätöidäänkö vaalitulos? Hyvin vaikea ehkä nähdä sitäkään tilannetta, Pakkasvirta pohtii.
Maduron kampeaminen vallasta vaatisi Pakkasvirran mukaan osoituksen siitä, että presidentti on jollain tavalla ollut vastuussa vaalien peukaloinnista.
Päivitetty lisätiedoilla mielenosoituksessa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrällä klo 18.40.