Sorrutko sinäkin näihin mokiin lääkkeiden kanssa? Vältä virheet – "Tuon tyyppinen tilanne toistuu suhteellisen usein"

Apteekinhoitaja kertoo, millaisia lääkemokia voi sattua.

Tavan tallaajalle voi lääkkeiden kanssa sattua mokia. Apteekinhoitaja Hanna Ylä-Rautio Lahden Yliopiston Apteekista kertoo MTV Uutisille muutamia esimerkkejä. Ylä-Rautio on tehnyt tutkimusta itsehoitolääkkeisiin liittyvistä ongelmista.

1. Samaa lääkettä ostetaan kahdella eri kauppanimellä

Yksi erehdys voi olla se, että kuluttaja tulee vahingossa ostaneeksi samaa lääkeainetta kahdella eri kauppanimellä tajuamatta, että molemmissa on käytännössä sama vaikuttava aine. 

– Tuon tyyppinen tilanne toistuu suhteellisen usein, Ylä-Rautio kertoo.

Ylä-Raution mielestä on ymmärrettävää, että kauppanimien kanssa sattuu sekaannuksia. Kun valmisteita on tarjolla useilla eri kauppanimillä, voi kuluttajan olla mahdotontakin pysyä niissä kartalla.

Yksi esimerkki sekaannuksesta voi olla se, että reseptillä Panadolia käyttävä asiakas ostaa ilman reseptiä saatavilla olevaa parasetamolia, jota myydään eri nimellä. 

Ongelmaksi tällaisissa tilanteissa voi muodostua maksatoksisuus. Esimerkiksi parasetamolia ei tarvitse ottaa kovinkaan suurta yliannostusta ennen kuin se voi olla jo maksalle haitallista. 

Ylä-Rautiolle tulee mieleen toinenkin esimerkki kauppanimihämmingistä: Burana mielletään usein yleisnimitykseksi särkylääkkeille. Verenohennuslääkkeitä potilaalle määrännyt lääkäri saattaa ohjeistaa tätä niin, että Buranaa ei saa käyttää. Tulehduskipulääkkeitä kun ei saa käyttää verenohennuslääkkeiden kanssa.

– Sitten asiakas on ollut ostamassa Ibuxinia, mikä siis on sama kuin Burana, mutta eri kauppanimellä.

2. Harhakäsitys maitohappobakteereista

Myös vatsansuojalääkkeiden kanssa voi sattua sekaannuksia: tulehduskipulääkkeen ja antibiootin kohdalla termillä tarkoitetaan eri asioita. 

Tulehduskipulääkkeen vatsahaittoja ei pysty vähentämään käyttämällä maitohappobakteeria. Tulehduskipulääke aiheuttaa ylävatsaärsytystä heikentämällä limakalvosuojaa, joten siihen ei auta maitohappobakteeri. 

– Buranaa määrätessään lääkäri saattaa kirjoittaa siihen jonkin vatsahaponeritystä vähentävän vatsansuojalääkkeen, mikä estää sen, että vatsahappo ei ärsytä ohentunutta limakalvosuojaa.

Maitohappobakteeri on tarkoitettu suoliston mikrobitasapainon ylläpitoon ja antibiootin käytön yhteydessä se toimii vatsansuojalääkkeenä. 

3. Nenäsuihkeen pitkittynyt käyttö

Yksi lääkemoka on myös avaavien nenäsumutteen pitkittynyt käyttö. Tukkoisuutta alentavat nenäsuihkeet avaavat mukavasti nenää, mutta yli viikkoa niitä ei tulisi käyttää. 

– Pitkittyneessä käytössä nenäsuihke alkaa ylläpitää nenän tukkoisuutta. Kun sen yrittää lopettaa, menee nenä kahta kauheammin tukkoon.

Ylä-Raution havaintojen mukaan nenäsuihkeongelma tuntuu olevan yllättävänkin yleistä. Hän arvelee, että ihmiset eivät ehkä osaa ajatella nenäsuihkeen käytöstä olevan jotain haittaa pitkällä tähtäimellä.

– En tosin tiedä, kuinka monta prosenttia asiakkaista käyttää, mutta siihen törmää tosi usein, että käyttö on tavallaan jäänyt päälle.

Tukkoisuuskoukusta pääsee eroon yksinkertaisesti siten, että muutaman päivän ajan jaksaa kärsiä nenän tukkoisuudesta. Ajan myötä vaiva yleensä helpottaa. 

Jos nenäsuihketta on käyttänyt yhtä jaksoisesti todella pitkään, siis vuosia, voi noidankehästä irrottautuminen vaatia tukihoitoa nenän tilanteen normalisoimiseksi.

4. Lämmitetyt juomavalmisteet

Nuhakuumeessa voi tehdä mieli lipittää jotain lämmintä, jossa on lääkettä, esimerkiksi Finrexiniä. Ylä-Raution mukaan kuluttaja ei välttämättä hoksaa, että Finrexinin tapaiset lämmitetyt valmisteet sisältävät tulehduskipulääkkeitä, eivätkä kaikki reseptilääkkeet sovi niiden kanssa yhteen.

Ylä-Rautio muistuttaa, että esimerkiksi Buranaa ja Finrexiniä ei voi ottaa yhtä aikaa, sillä molemmat sisältävät tulehduskipulääkettä. Kahden tai useamman tulehduskipulääkkeen samanaikainen käyttö ei lisää tehoa, mutta lisää niiden haittavaikutuksia, muun muassa verenvuotoriskiä ruoansulatuskanavasta.

5. Väärinkäsitys aspiriinista

Ylä-Rautio on törmännyt myös aspiriiniin liittyvän väärinkäsitykseen: vielä 10–20 vuotta sitten aspiriinia suositeltiin melkein kaikille verenkiertolääkkeenä ennaltaehkäisemään tukoksia pienellä annoksella. Uudemmissa tutkimuksissa on todettu ja uusimmissa hoitosuosituksissa ohjeistettu, että aspiriinia ei pidä omin päin ryhtyä käyttämään, jos sille ei ole lääkärin toteamaa tarvetta ja lisääntynyttä tukosriskiä. Aspiriini nimittäin altistaa verenvuodoille.

Noudata ohjeita

Ylä-Rautio muistuttaa, että kaikki säännöllinen ja pitkäaikainen lääkitys tulisi aina ottaa lääkärin ohjeen mukaisesti. Hän painottaa myös, että itsehoitolääkkeet on aina tarkoitettu vain lyhytaikaiseen oireenmukaiseen käyttöön.

Etenkin iäkkään ja paljon lääkkeitä käyttävän henkilön on hyvä olla tarkkana ja varmistaa, ettei eri kauppanimillä ole päällekkäisyyksiä tai yhteensopimattomuuksia muiden lääkkeiden kanssa. 

– Apteekkiin tultaessa olisi hyvä olla mukana lääkelista, jossa on ajantasainen tieto kaikista käytössä olevista lääkkeistä, hän vinkkaa.

 

Lue myös:

    Uusimmat