Nuoret tuntevat pirkkalalaisen Ville Merisen sosiaalisessa mediassa terapeuttivillenä. Hän saa päivittäin noin 300 viestiä nuorilta liittyen mielenterveyteen esimerkiksi TikTokissa ja suorissa lähetyksissä striimauspalvelu Twitchissä. MTV Uutiset tapasi Merisen Porin SuomiAreenassa.
Merisen kertoo nuoria huolestuttavan tällä hetkellä eniten sota ja ilmastonmuutos. Nuoret miettivät, voiko sota tulla Suomeen.
– Nuoret ovat todella empaattisia ja he miettivät tapahtumia Ukrainassa. Ilmastoasioissa osa nuorista jakautuu kahtia, joista toisia huolettaa ilmastonmuutos hirveästi ja toisia se ei taas kiinnosta ollenkaan.
Lue myös: Selvitys: Nuorten usko maailman tulevaisuuteen on heikentynyt – "He uskovat itseensä, mutta eivät meihin aikuisiin"
Nuorilta tulevat viestit koskevat usein mielenterveyttä ja he kysyvät myös Meriseltä neuvoa, miten voisivat auttaa ystävää tai vanhempia hankalassa asiassa.
– Minusta on tullut sellainen hahmo siellä netissä, että ne ajattelevat, että tuo on luotettava ja turvallinen, Merinen selittää.
Merinen ei varsinaisesti tee terapiaa sosiaalisessa mediassa, mutta kohtaamisissa netissä ja vastaanotolla ovat osittain samanlaisia. Sisältö on aika syvällistä, mutta sosiaalisen median sisältö on sattumanvaraisempaa, kun taas psykoterapiassa tapaamiset ovat suunniteltuja asiakkaan mukaan.
Lue myös: Marianna on kokenut synnytyksen jälkeisen masennuksen kolmesti – "Ajattelin, että on normaalia itkeä joka päivä"
Merisen seuraajista moni odottaa hoitoon pääsyä tai on kiinnostunut mielenterveydestä ja sen parantamisesta.
– Teen paljon videoita ja joku niistä saattaa kolahtaa seuraajalle todella syvälle.
Ovatko nuoret "pullamössösukupolvi"?
Merinen törmää välillä kommentteihin lasten vanhemmilta tai muilta vanhemman sukupolven edustajilta, jotka kutsuvat nuoria pullamössösukupolveksi. Termillä viitataan siihen, ikään kuin nuoret eivät kestäisi hankalia asioita elämässään.
– Vanhemmat saattavat sanoa, että jokin vaikea asia on vain kestettävä. Se on oikeastaan sitä heikkoutta. Meidän suomalaisten perisynti on välttelevyys ja meillä on paljon välttelevää persoonaa, jossa tunnepitoisiin asioihin suhtaudutaan torjuen. Silloin vaikeat asiat siirretään seuraavalle sukupolville.
– Jos haluat, että pitkällä aikavälillä asiat paranevat, ne pitää käydä läpi. Se niin sanottu ”pullamössö” onkin hyvä juttu, eli se on sitä, että me kohdataan ne asiat ja puhutaan niistä. Jos negatiivisen asian haluaa pois elämästä, niin käyt sen läpi, eikä silleen, että kumoat kaljaa tai käsket vaan suoristamaan selän, Merinen sanoo.
Lue myös: Laihduttamisesta, uran käännekohdista ja mielenterveydestä tehdään nyt sankaritarinoita – psykoterapeutti Emilia Kujala kertoo, miksi se voi olla haitallista
Merinen haluaa, että aikuisille opetettaisiin lisää kuuntelutaitoja. Pahinta on, kun nuoren tilannetta aletaan vertaamaan jonkun muun tilanteeseen. Nuoret kokevat, etteivät osaa kommunikoida asioita vanhemmilleen niin, että tulisivat ymmärretyiksi.
– Esimerkiksi jos sulle sanotaan, että olen huolestunut, niin älä sano, että niin minäkin tai niin naapurin Pirjokin tai minun tuttavalla on asiat vielä huonommin. Jättäisit aina sen oman pois, ja otat sen huolen vastaan, Merinen kehottaa.
Lue myös: Huippukokki Henri Alén tietää sen tunteen, kun seinä tulee vastaan: "Joskus asiat menevät päin helvettiä, ja se on ihan ok"
Nuorilla on kuitenkin vaikeuksia päästä puhumaan vaikeista asioista ammattialaiselle resurssipulan takia. Merinen ehdottaa, että jokainen nuori saisi muutaman psykoterapiakäynnin ilmaiseksi.
– Minun ehdotukseni on, että jokaiselle nuorelle tarjottaisiin esimerkiksi 9. luokalla kolme psykoterapiakäyntiä ilmaiseksi, mutta tähän ei ehkä vielä riitä resurssit, Merinen myöntää.
Katso alla olevalta videolta terapeuttivillen kolme vinkkiä ahdistuksen lievittämiseen!
0:53
