Tuore Lasten ja nuorten säätiön tekemä selvitys paljastaa karua tietoa lasten ja nuorten uskosta tulevaisuuteen. Nuorista vain 41 prosenttia kertoo uskonsa maailman tulevaisuuteen.
”Toiveikas ja pelottava” – selvitys nuorten tulevaisuususkosta -selvitykseen vastasi 1 013 iältään 16–30-vuotiasta. Selvityksen tuloksia esiteltiin SuomiAreenassa lasten ja nuorten säätiön sekä teknologiayhtiö Tietoevryn yhteisessä Tulevaisuususko koetuksella – uskaltavatko nuoret enää unelmoida? -paneelikeskustelussa.
Alle puolet nuorista uskoo, että ihmiskunnalla on halua tai kykyä ratkaista suurimmat globaalit ongelmat. Erityisesti nuorten naisten kyynisyys ja huoli tulevaisuudesta on lisääntynyt miehiin verrattuna. Neljäsosa nuorista on näköalattomia ja uskovat, että maailmasta tulee koko ajan huonompi paikka elää.
Lue myös: Mitä lapsi tekee, jos ruutuaikaa vähentää? Tanskalaistutkimus havaitsi suotuisan vaikutuksen
Selvityksestä löytyi myös jotain positiivista, sillä nuorten usko omaan tulevaisuuteen on hieman vahvistunut. 52 prosenttia kertoo, että heidän tulevaisuutensa on vahvistunut viimeisen viiden vuoden aikana.
– Tämän hetken nuoret ovat tosi fiksuja ja valveutuneita. Epätoivo tulee siitä, kun tämä maailma on niin hullu tällä hetkellä. Luonto on sekaisin ja sota on tuolla lähellä. Nuorilla on epätoivo siitä, että ei voi tehdä asialle mitään. Sen takia he uskovat itseensä aika paljon, mutta eivät meihin aikuisiin, sanoi paneeliin osallistunut psykoterapeutti Ville Merinen.
Nuorten huolia ei oteta tosissaan
Selvityksen tuloksista voinee päätellä, että nuoret elävät tällä hetkellä kovin ristiriitaisessa tilanteessa. Toisaalta uskoa itseen ja omiin kykyihin löytyy, mutta maailman tulevaisuus nähdään synkkänä.
Moni nuori on edelleen erittäin huolestunut sodasta ja ilmastonmuutoksesta. He saattavat kokea, etteivät aikuiset ota heidän huoliaan tosissaan.
– Ei mennä olosuhteiden vangeiksi, mutta ilmastonmuutosta ei voi ratkaista päivässä. Jokainen ymmärtää jossain vaiheessa oman pienuutensa globaalisuuden edessä, kannustaa toinen panelisti, futuristi ja kirjailija Perttu Pölönen.
Lue myös: Lastensuojelun asiakkuus ei estänyt nuoria kiireelliseltä sijoitukselta – "Nuorille ei ole ollut tarjolla riittävän monialaista ja intensiivistä tukea"
– Saan nuorilta viestejä, joissa heidän vanhempansa ovat sanoneet, että nuoret hömpöttää masennuksesta ja mielenterveystä liikaa, eivätkä kestä mitään. Se on vahvuus, jos joku sanoo, että mulla on tämmöistä ongelmaa. Se on se tie, jolla nämä ongelmat ratkaistaan, Merinen lisää.
Toisaalta nuoria tulisi myös kuunnella enemmän ja antaa heille lisää vastuuta valinnoista, jotka koskevat nuoren omaa elämää.
– Nuorten ääni jää kuulumatta päätöksenteosta, vähättely on yleistä nuorten ilmastoaktivismissa, lisää kolmas panelisti, kirjailija Salaado Qasim.
Tutkija Kaisa Vuorinen puolestaan liputtaa nuorten kannustamiseen ja positiivisen palautteen antoon. Epäonnistumisiinkin olisi hyvä suhtautua oppimiskokemuksena.
Lue myös: Supernanny Pia Penttala on huomannut lapsiperheiden kasvaneen ahdingon: "Uupumiselle ei tule vastapuolelta apua"
– Me tiedämme, että lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen lisäävät anteliaat aikuiset, jotka antavat vaikkapa hyvää palautetta koulussa ja saavat lapsen kokemaan itsensä hyväksi, tutkija selittää.
– On tärkeää, että nuorta kannustetaan kuuntelemaan omia mielipiteitä. Nuorelta voi kysellä heidän mielipiteitään ja saada sitä kautta enemmän tietoa nuoresta.
Sosiaalinen media – hyvä vai paha?
Panelistit olivat samaa mieltä siitä, että syy moniin nuorten ongelmiin on sosiaalinen media.
– Nuoret saavat ihan liikaa informaatiota tällä hetkellä, eivätkä he uskalla jutella niistä niin avoimesti kuin haluaisivat, esimerkiksi vanhemmilleen, sanoo psykoterapeutti Merinen.
– Vanhemmilla ei ole kontrollia, ketkä kaikki lasta kasvattaa, sanoo Pölönen viitaten siihen, keiden kaikkien kanssa lapsi keskustelee internetissä tai minkälaista sisältöä lapsi internetissä kuluttaa.
Lue myös: MTV:n raportti Ukrainasta: Lasten psyykkiset oireet räjähtivät käsiin – "Lapset eivät voi olla enää lapsia"
Toisaalta sosiaalisesta mediasta voi löytää vahvaa yhteisöllisyyden tunnetta ja tyydyttää sitä kautta jopa perustarpeita.
– Some on hyvästä, kun sitä käytetään oikein. Siellä voi saada vastauksia omiin perustarpeisiin, saada yhteenkuuluvuuden tunnetta ja voi auttaa muita, lisää tutkija Vuorinen.