SM-liigapomolta tylyt terveiset Pelaajayhdistykselle: "Ihmetyttää, että eivät omaa sopimustaan tunne"

SM-liiga tiedotti perjantaina päässeensä Kiekko-Espoon kanssa yhteisymmärrykseen 2,2 miljoonan euron merkintähinnasta, jonka seura uutena osakkaana maksaa viiden vuoden maksuajalla.

Kiekko-Espoo kertoi aiemmin viikolla täyttäneensä muutkin liigalisenssin ehdoksi asetetut vaatimukset. Liigan puheenjohtaja Hiltusen mukaan espoolaisen jääkiekon paluu pääsarjan kartalle on nyt koko lailla selvää.

– Kyllä tällä hetkellä näyttää siltä, että tämän prosessin osalta asia on selvä, Hiltunen kommentoi MTV Urheilulle.

– Nyt kysymys on enemmän siitä, että Espoollahan on vielä lisenssitoimikunnan puolesta ollut asioita ja jos ne toteutuvat ja Espoo haluaa Liigaan tulla, niin he sitten tulevat Liigaan. Ei sille pitäisi olla enää mitään esteitä.

Vielä viime kesänä Hiltunen näki Kiekko-Espoon paluusuunnitelmassa paljon aukkoja, mutta nyt kaikki näyttää hyvältä.

– He ovat tervetulleita Liigaan, ja ovat tehneet erittäin hyvää, määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä koko ajan liigapaikan eteen. Hienoa, että ovat tehneet sitä. Ovat ansainneet paikkansa SM-liigassa omalla työllään. Todella hyvin mielin nähdään 16:s joukkue SM-liigassa ensi kaudella, Hiltunen vakuuttaa.

LUE MYÖS: Kovia uutisia: Kiekko-Espoo palaa SM-liigaan

Pelaajayhdistys saa vastauksen, mutta ei vaatimuksiaan läpi

SM-liigan ilmoitus osakkeen merkintähinnasta tuli samana päivänä, jonka pelaajayhdistys Suomen Jääkiekkoilijat ry. (SJRY) asetti takarajaksi sen esittämiin vaatimuksiin vastaamiseksi.

SJRY:n mukaan SM-liigan toiminta nousuyhtälössä on ollut yhdistyksen Ylelle antaman lausunnon mukaan ”usealla perusteella kilpailuoikeuden vastainen”. Pelaajayhdistys vaati SM-liigaa vastaamaan perjantaihin kello 16 mennessä vaatimuksiinsa, joista yksi oli Suomen Jääkiekkoliiton, SM-liigan ja liigaseurojen muodostaman kartellin ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön lopettaminen.

Lisäksi SJRY vaati muun muassa pääsyä mukaan Liiton ja Liigan välistä uutta yhteistyösopimusta neuvottelevaan Huippukiekon neuvottelukuntaan – ei vain sen valmisteleviin työryhmiin.

LUE LISÄÄ: SM-liigaa ja Jääkiekkoliittoa uhattiin oikeustoimilla – nyt julkaistiin vaatimustukijoiden nimilista: Sebastian Aho, Roope Hintz, Mikko Rantanen...

Hiltusen mukaan SM-liiga aikoo kyllä vastata Pelaajayhdistyksen kirjeeseen ”asiallisesti” vieden keskustelua rauhassa eteenpäin, muttei lupaile myönnytyksiä esitettyihin kohtiin.

– Yksityiskohtana kannattaa mainita, että Jääkiekkoliiton ja Pelaajayhdistyksen välisessä sopimuksessa on sovittu ihan yksiselitteisesti molemmat osapuolet, että pelaajayhdistys osallistuu työryhmiin ja sitä kautta vaikuttaa tekemiseen. Nyt tämä on ihan sopimusteknisesti näin sovittu. Sitä kautta ihmetyttää, että he eivät omaa sopimustaan ilmeisesti kunnolla tunne, Hiltunen kummastelee.

Aivan näin yksiselitteinen asia ei kuitenkaan ole. SJRY:n ja Suomen Jääkiekkoliiton välisessä sopimuksessa sanotaan sanatarkasti, että "liitto tarjoaa Pelaajayhdistykselle mahdollisuuden osallistua liiton asioita valmistelevien työryhmien ja valiokuntien työskentelyyn jäsenen tai asiantuntijan ominaisuudessa".

SJRY:n puheenjohtaja Teemu Ramstedt ei ymmärrä Hiltusen tulkintaa.

– Sopimuksessa nimenomaan ei sanota, että me osallistumme, vaan Liiton pitää meille tarjota paikkaa. Mielestäni sopimusta voi tulkita myös niin, että Liiton kuuluisi tarjota meille paikkaa myös Huippukiekon neuvottelukuntaan. Mutta ainakaan tätä Hiltusen tulkintaa ei ole olemassa, että olisimme sopineet osallistuvamme työryhmiin, Ramstedt kommentoi.

Kilpailulaki tutkittu tarkoin

SM-liigaa kertoo teettäneensä ulkopuolisella riippumattomalla taholla kattavan selvityksen perusteista, joita se on käyttänyt liigaosakkeen käyvän arvon määrityksessä. Siksi Hiltunen uskoo, että Liiga on myös kilpailuoikeudelliselta kannalta selvillä vesillä.

– Olemme tehneet erittäin perusteellista työtä tämän siirtymävaiheen aikana viimeiset puolitoista vuotta, kun on siirrytty takaisin tähän karsintamalliin.

– Olemme luottavaisia, että taustaselvitystyöt ja lausunnot, joita on saatu meidän riippumattomilta asiantuntijoiltamme, tukevat sitä, että päätökset ovat kilpailuoikeuden mukaisia. Sitä kautta olemme hyvin luottavaisia, että meillä on malli, joka on kaikin puolin oikealla tavalla rakennettu, Hiltunen sanoo.

Hiltusen mukaan lausunnot olisivat antaneet vihreää valoa myös paljon korkeammalle osakkeen hinnoittelulle.

Mitä putoaja saa takaisin?

Entä mitä tapahtuu maksetulle liigaosakkeelle, kun seura putoaa kaudella 2024–25 palaavien karsintojen myötä Mestikseen? 

Hiltunen muistuttaa, että nyt Kiekko-Espoon kanssa käydyissä neuvotteluissa määritelty 2,2 miljoonaa euroa ei ole sisäänpääsymaksu Liigaan, vaan osakkeen tämänhetkinen markkinaehtoinen arvo. Espoo ei siis voi olla varma siitä, että se saa mahdollisen putoamisen yhteydessä juuri tämän summan takaisin.

– Jos joutuu poistumaan tai haluaa poistua Liigasta, niin siitä maksetaan takaisin senhetkinen merkintähinta ja tällä hetkellä se on asetettu 2,2 miljoonaan, Hiltunen toteaa.

Käytännössä putoajalle maksettava summa määritellään siis tilannekohtaisesti uudelleen, ja seura saa rahan nousijaseuralle maksettavaksi tulevasta osakkeen silloisesta hinnasta.

LUE MYÖS: Kiekko-Espoon ensi kauden liigajoukkueesta uutta tietoa – tällaisella pelaajabudjetilla seura operoi

Kiekko-Espoon nousun jälkeen katseet kääntyvät suomalaisessa jääkiekossa Jokereihin, joka ilmoitti viime syksynä, ettei se voi hakea nykyisillä ehdoilla SM-liigaan tulevan kauden päätteeksi. Tällä hetkellä Jokerien on saavutettava liigapaikkansa voittamalla Mestiksen ja SM-liigakarsinnat sekä hakemalla sen jälkeen liigalisenssiä Espoon tapaan.

Reitti kuulostaa kiviseltä. Hiltusen mukaan SM-liiga aikoo muutenkin selkeyttää hakuehtoja pääsarjaan.

– Lisenssiehtojen osalta tulemme vielä tulevalla hakukaudella niitä jonkin verran selkeyttämään, täydennyksiä tulee myös, ja ne ovat sitten varmasti julkisia, että ne ovat kaikkien nähtävillä.

Juttua päivitetty klo 14.26: Lisätty kappale SJRY:n ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen sanatarkasta muotoilusta sekä SJRY:n puheenjohtajan Teemu Ramstedtin kommentti.